Kajaani Valtakunnan virallinen yhdeksäs kylähullu Veli-Matti Karppinen pukeutuu keltamustaan viittaan, pönttöhattuun ja kylähullu-kaulaliinaan aina, kun esiintyy kylätoiminnan merkeissä. Viitan liepeet lepattavat pitkin Suomea, sillä vierailupyyntöjä tuli heti tittelin julkistamisen jälkeen toistakymmentä, Inarista Turkuun.
Kotinurkilla Kajaanissa Karppisen arvonimi kuitattiin kysymällä, että pyritkö eduskuntaan. Ei Karppinen pyri.
Kylätoiminnan kentällä kylähullun arvonimi on korkein tunnustus työstä pienen ihmisen ja paikallisuuden hyväksi. Titteli voisi olla myös kylätoiminnan tiennäyttäjä.
"Minulle kylähulluus merkitsee luovuutta, erilaista ajattelutapaa, vahvaa yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, inhimillisyyttä. Kylähullu on kotiseutu- ja kylähengen läpipolttama ja hän puolustaa aineettomia inhimillisiä arvoja."
Kylätoiminta on Veli-Matti Karppiselle sydämen asia ja niin tärkeää, että hän työskentelee kylätoiminnan kehittäjänä Kainuun Nuotta ry:ssä, joka on osa valtakunnallista Suomen Kylätoiminta ry:tä. Nuotta vetää EU-hankkeita, joilla tuetaan kylien rientoja, esimerkiksi opastetaan ihmisiä käyttämään tietokonetta ja laajakaistaa.
Nuotan pienhanketukea sai esimerkiksi Kuhmon Nuorten miesten naimakurssi. Perukan poikamiehet ovat niin ujoja, etteivät uskalla lähestyä naisia. Kurssi rohkaisi sen verran, että muutama avioliittokin solmittiin.
Veli-Matti Karppinen harrastaa kylätyötä vapaa-ajallaankin, sillä hän toimii kajaanilaisessa Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksessä. Yhdistys pitää kierrätyskeskuksia, postia, iltapäiväkerhoja, kuntosalia, nuorten harrastuskerhoja, tarjoaa hoivapalveluja ja ylläpitää matkailupalvelujakin.
"Kylien kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia, jos on vastavoimiakin", kylähullu Karppinen sanoo. Kylien kehittäminen on paikallisuutta ja vastavoimaa globalisaatiolle. Kun maailma menee massojen ehdoilla, on paikallisessa kylätoiminnassa keskeisintä yksilö.
Karppinen haaveilee maaseudusta, jossa palvelut toimivat. "Taajamissa palvelut voidaan tuottaa perinteisillä tavoilla, mutta kauempana se on liian kallista. Jos sairaanhoitaja lähtee Ämmänsaaresta hoitamaan potilasta Hossaan, siinä menee koko päivä", Karppinen konkretisoi.
"Palvelu pitääkin tuottaa syrjäseudulla julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaissektorin yhteistyönä. Hyvä malli on Skotlannin kyläpalvelukeskusten verkosto. Niissä kunta, yritykset ja kansalaissektori sopivat, kuka mitäkin tekee, ja näkökulma on kansalaisen, ei palvelun tuottajan."
Ruotsista ja Unkarista Karppinen soveltaisi sosiaalisen yrityksen mallia. Uudet tuulet ja ruohonjuuritason näkökulma kompastuvat Suomessa liikaa hallintorajoihin ja viimeistään EU-direktiiveillä, verotuksella ja kilpailulainsäädännöllä kokeilut kampitetaan.
Karppinen on hyvillään siitä, että Kainuussa edes yritetään avata päätä uudenlaisille näkemyksille. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan tukea haja-asutusalueen erilaiselle palvelujen tuottamismallille ja Kainuun maakunta on kokeilussa mukana.
Kokeilussa paikalliset toimijat tuottaisivat sosiaali- ja terveyspalveluja ja esimerkiksi tie- ja ympäristöpalveluja vaikka ostamalla Tiehallinnolta.
"Kylien kehittämiseen tulee vaikuttamaan ihmisten arvomaailman muutos. Ihmiset ovat valmiita asumaan kauempana keskustoista väljästi ja turvallisessa ympäristössä. Jo nyt näkyy, että lapsiperheitä muuttaa haja-alueille ja vanhuksia taajamiin."
Kainuuseen voi syntyä älykyliäkin, kun maakunnallinen laajakaista ulottuu pian kaikille. Karppinen on ollut laajakaistahankkeessa mukana ja hän painottaa, että Kainuu tavoittelee sadan prosentin peittoa. Jos laajakaistan peittotavoite olisi yleisempi 95 prosenttia, jäisi suurin osa haja-alueen ihmisistä vaille laajakaistaa.
Veli-Matti Karppinen on Suomen virallinen kylähullu kaksi vuotta. Syksyllä 2008 Kajaanissa pidetään kylähullujuhlat ja siihen mennessä Karppinen valitsee itselleen seuraajan.
Kylähulluksi ei voi pyrkiä, vaikka jokaisessa Karppisen kylähullun arvot omakseen tuntevassa asuukin pieni kylähullu.