Kuntien ja kylien kehittämishankkeilla on vaikutusta niiden elinvoimaisena säilyttämisessä. Oulun yliopiston maaseutututkimuksen tutkimusprofessorin Toivo Muilun mielestä esimerkkejä hankkeiden myönteisistä vaikutuksista on eri puolilta Suomea.
Oulun läänistä hyvänä esimerkkinä toimii Rantsilan kunnan euron tontti -kampanjan, jolla kuntaan on tullut uusia asukkaita. Muilun mielestä erilaisissa kunta- ja kylähankkeissa on tärkeää niin sanottu osallistuva suunnittelu, jossa kuntalaiset ja kyläläiset osallistuvat ja ovat sitoutuneet kehittämistyöhön.
Ajatus siitä, että joku ulkopuolelta tuleva sanoo, että näin tehdään, ei ole se oikea tapa toimia. On turha suunnitella asioita, elleivät paikalliset ihmiset ole niissä mukana.
"Tutkijat ja suunnittelijat voivat tarjota kehittämishankkeille, joissa kyläläiset ovat mukana, tukeansa ja verkostojansa."
Kaupunkien liepeillä edelleen kasvua
Luonnollisesti kuntien ja kylien sijainnilla on merkitystä. Etenkin lapsiperheet hakeutuvat mielellään kaupunkien läheisyydessä sijaitseville alueille. Siitä esimerkkinä käy hyvin Oulun lähellä sijaitseva Liminka, joka on jo vuosia ollut Suomen kaikkein voimakkaimmin kasvava kunta. Moottoritien jatkuminen Haaransilloille on vain lisännyt mielenkiintoa.
Tutkimuksissa on selvitetty etäisyyksiä, joilta ihmiset ovat tänä päivänä valmiit kulkemaan töissä, niin 35 kilometriä tuntuu sopivalta etäisyydeltä. Samalla tavalla asia toimii pienemmässäkin mittakaavassa esimerkiksi Raahen seutukunnassa, jossa nyt tuntuu olevan paljon myönteisiä elementtejä olemassa.
Muilu kuitenkin muistuttaa, että kaikki eivät halua asua maaseudulla. Lapsiperheet asuisivat mielellään maaseudulla, mutta koko ajan on lisääntyvät yksin asuvat hakeutuvat mieluummin kaupunkiin.
Maaltapaosta puhuminen tulisi lopettaa
Koska kysymys on kuitenkin hyvin kirjavasta joukosta ja asiassa monta ulottuvuutta, Muilu lopettaisi puhumisen maaltapaosta.
"Yleinen trendi on tällä hetkellä se, että suuri liikehdintä maalta kaupunkeihin on rauhoittunut ja edelleen rauhoittumassa. Suurta liikettä tai muuttoliikettä ei ole suuntaan eikä toiseen."
Yhdeksän suomalaisen yliopiston monitieteisten maaseutuopintojen, Rural Studies, opiskelijat kertovat hyvin usein olevansa maaseudulta kotoisin. He ovat nyt vain kouluttautumassa ja haluavat palata takaisin kotiseudulle, mikäli sieltä vain löytyy työtä.
"Tämä kertoo sen, että maaseutu on realistinen vaihtoehto. Se, että kaikki haluavat kaupunkiin, ei enää olekaan niin mustavalkoinen kuin aiemmin oletettiin."
Maaseutukuntien tulisi ottaa asia huomioon esimerkiksi siten, että lukioista ja muista oppilaitoksista valmistuville ja muualle opiskelemaan menneille nuorille tulisi tarjota kesätöitä ja päättötyömahdollisuuksia. Näin yhteys kotiseudulle säilyy paremmin.