Haapajoki-Arkkukari Raahesta on Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylä vuonna 2007. Asia julkistettiin maanantaina Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä Oulussa.
Noin 300 talouden Haapajoki-Arkkukarin kylätoimikunnan puheenjohtaja Paavo Silvola katsoo palkinnon tulleen erityisesti kyläläisille, heidän aktiivisuudelle ja vahvalle talkootyölle.
"Kyläläisten aktiivisuus on se kaikkein keskeinen tekijä Haapajoki-Arkkukarin alueen kehittämisessä. Ja se aktiivisuus tulee kyläläisiltä päin, joskus jopa niin vilkkaasti, että aina ei perässä tahdo pysyä", Silvola myhäilee.
Perinteisesti toisiin turvautuva kylä kyläläisten myönteisellä asenteella antaa Silvolan mielestä hyvät eväät tehdä yhteisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla yhteistyökumppaneiden avustuksella.
"Jotain tehden jotain saavuttaa -periaatteella, mitään unohtamatta, mitään kiirehtimättä, vastuunjaolla ja yhteistyöllä on merkitystä."
Aktiivisuus näkyy
myös muille
Aktiivisuus on valtatie 8:n kulkijoidenkin nähtävillä, sillä Huilanmäen hiihtopuisto, Kyläriihi, Kyläpirtti sekä järjestelmällisesti laitetut linja-autopysäkit pyöräkatoksin, 110 kappaletta postilaatikkotelineitä.
Kylälle on rakennettu valaistut ladut, leikkikentät, kaukalo, kaksi uimarantaa, liikuntasali, skeittirata, hiihtopuisto sekä patikointi-, hiihto- ja ratsastusreitit.
Viimeisin yhteinen voimainponnistus oli Kyläpirtin rakentaminen Järvelänjärven rannalle, tulevien vuosien aikana järvi on tarkoitus puhdistaa ja istuttaa siihen kaloja.
"Alueella on nyt käynnissä kaavoitus, jossa pyrimme löytämään tietynlaista omaa rakentamismallia. Ympäristön rakentamisen tasoa nostetaan arkkitehtisuunnittelulla."
Kylän oman tonttipörssin kautta kylille rakennetaan noin seitsemän uutta taloutta vuodessa, vanhemman väen muuttaessa lähemmäs keskustaa, nuorempi väki asuttaa vanhat kotitilat.
"Yleensä alueelle muuttavat ovat nuoria perheitä. Koulussa on noin sata oppilasta, se on pysynyt koko ajan toimivana."
Kotiseuturakkaus
on pitänyt kylässä
Koko ikänsä Arkkukarissa asunut puutarhuri Jari Särkkä on viihtynyt synnyinkylässänsä.
"Tietty kotiseuturakkaus on pitänyt täällä, olen perustanut yritykseni ja jäänyt tänne."
Maaseutumaisella alueella on säilynyt suhteellisen hyvin luonnonläheisyys. Se sijaitsee sopivan matkan päässä kaupungin keskustasta, työmatka ei ole liian pitkä. Bussipysäkit ja postilaatikkotelineet luovat alueelle hyvää, siistiä imagoa.
"Kylätoimikunnan aktiivisuus on vetäjästä kiinni. Silvolan Paavo on erittäin aktiivinen, ilman sitä virtaa ja aktiivisuutta kylä ei ehkä näyttäisi tältä", Särkkä kiittelee.
Kylä on turvallinen
paikka asua
Maanviljelijä Riitta Tamminen kehuu kylän yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä, joilla on saatu paljon hyvää aikaiseksi. Kylä on toimiva, koska vetäjät ovat aktiivisia. Koulu ja kyläyhdistys tekevät tiivistä yhteistyötä.
"Tämä on myös turvallinen kylä asua. Kun kaikki tuntevat toisensa, syntyy sellaista huolenpitoa toisista."
Talkooväkeä on erilaisiin yhteishankkeisiin aina riittänyt. Hyvää yhteishenkeä lujittavat vuotuiset yhteiset tapahtumat.
"Naapurista voi käydä kysymässä apua. Sitä hyvin todennäköisesti naapureilta myös saa", Tamminen uskoo.