Kaikkihan sen tietävät: keskustalla on viimeisen päälle kihelmöivä puoluekokous Lahdessa tulevana viikonloppuna. Samaan aikaan Jyväskylässä... niin, hohhoijaa, siellä kokoontuu kokoomus.
Kykypuolueessa kuulutaankin tuskailtavan, miten tiedotusvälineet saataisiin kiinnostumaan kokouksesta, jossa ei ole luvassa räväköitä henkilövaaleja ja joka muutenkin muistuttaa enemmänkin leppoisaa kesä- kuin sähäkkää uutistapahtumaa.
Gallupista toiseen paalupaikalla komeilevalla kokoomuksella ei silti luulisi olevan huolen häivää. Naapureista keskustan sauna palaa, ja SDP polkee otollisesta tilanteesta huolimatta kutakuinkin paikallaan.
Kokoomuksella on silti positiivinen tuplaongelma: miten saada julkisuus kiinnostumaan puolueesta, jossa vallitsee poliittinen feng shui ja ennen kaikkea miten välttyä virheiltä, jotka voisivat viime hetkellä viedä vesi kielellä odotetun eduskuntavaalivoiton ja suurimman puolueen paikan?
Jos kokoomuksen kiito kestää, sillä on tuhannen euron tilaisuus nousta vaaleissa ykköseksi, hallituksen muodostajaksi ja pääministeripuolueeksi. Se olisi historiallinen saavutus, sillä kokoomus ei ole ollut kertaakaan suurin eduskuntapuolue. Kuntavaaleissa 2008 kokoomus nappasi jo piikkipaikan.
Itsenäisyyden aikana kokoomus on ollut kakkonenkin vain viisissä vaaleissa. Hopeasijoista neljä on vuosilta 1979--87, viimeisin vuodelta 2007. Pitkässä linjassa 1970- ja 1980-luvut olivat SDP:n kultakautta, jonka jälkeen keskusta alkoi hengittää sen niskaan. Nyt voi olla edessä kokoomuksen vuoro.
Kokoomuksen nousu on historian oikku. Kun talous takkuaa ja työttömyys kasvaa, sen kaltaisen ja vielä hallituksessa olevan puolueen kannatuskäyrän luulisi sojottavan alaviistoon. Juuri näin kävi 1990-luvulla, jolloin kokoomus sukelsi oikein kunnolla.
Tämä aika kuitenkin suosii yksilöllisyyttä, kuluttamista, viihteellisyyttä, nuorekkuutta ja lite-ideologiaa. Yhdistelmä on kokoomukselle bingorivi. Mennyttä on pilapiirtäjä Karin kokoomuskarikatyyri, jossa pällisteli lihava pappi kypärä päässä. Kun ulkoministeri Ilkka Kanerva ei saanut tekstaussormeaan kuriin, puheenjohtaja Jyrki Katainen näytti hänelle ovea. Päätös sopi ajan henkeen, joka on alkanut vaalirahakohun takia korostaa politiikan moraalia. Kohu ei ole muutenkaan tarttunut kokoomuksen siloiseen tefloniin.
Ja kun keskustassa on myllertänyt koko vaalikauden, laajalle on levinnyt käsitys, että hallituksessa kokoomus vie ja keskusta vikisee. Tällainen sopii hyvin Kataiselle, joka varmaankin kulkee vaaleihin asti politiikan liukumiinoja väistellen. Kataisella oli aluksi sävel hukassa, kun talouslama tuli syliin. Vaara vaani myös Kreikka-kohun aikana, mutta lopulta jopa Paavo Väyrynen äityi kehumaan häntä tiukaksi neuvottelijaksi. Fantastista-lausahduksen tapainen nulikkamaisuuskin on hävinnyt Kataisesta.
Kokoomuspomo on ratkaissut toisenkin ongelman eli työntänyt puhemies Sauli Niinistön sivuraiteelle. Niinistö jättää kuitenkin vaaleissa kokoomusrivistöön monen kansanedustajapaikan mentävän aukon.
Niinistö rohmusi viime vaaleissa Uudeltamaalta noin 60?000 ääntä. Puolueen saalis lihoi vaalipiirissä edellisvaaleista noin 30?000 äänellä ja kolmella paikalla. Kun Niinistö ilmoitti jäävänsä pois, vaalipiirinvaihtoaikeet aiemmin kiistänyt Katainen ilmoitti tuota pikaa vaihtavansa vaalipiiriä Kuopiosta Uudellemaalle.
Poliittisen isänmurhan tehneellä Kataisella on kuitenkin kova työ päästä edes puoleen Niinistön jättipotista. Syksyllä näkee, vaikuttaako edes eduskunnan ydinvoimapäätös kokoomuksen suosiokäyrään. Jos keskustan ja SDP:n ryhmät eivät hajoa pahasti äänestyksessä, kokoomus voi hengittää vapautuneemmin.
Poliittisia virheitä väistelevä kokoomus on pakastanut myös Nato-kysymyksen. Venäjä, Venäjä, Venäjä -puheen tapaisia avauksia ei ole kuultu aikoihin. Tilalle on tullut vihreän värisävyjä esittelevä mainos, jota myös Tikkurilan värikartaksi kutsutaan.