Seudullinen päätöksenteko toimii Raahen seutukunnassa huonosti. Seutukunnan viiden kunnan kuntapäättäjien mielestä suurimmat ongelmat ovat päätöksentekokyvyn ja seudullisen johtajan puute.
Suomen Kuntaliiton seutudemokratiakyselyn mukaan vain 17 prosenttia Raahen alueen kuntapäättäjistä pitää seudullista päätöksentekojärjestelmää toimivana. Seutukunnan kehittämislautakuntana toimivan aluevaltuuston painoarvo koetaan hyvin kyseenalaiseksi, sillä aluevaltuusto on ajautunut varsin kauas alkuperäisestä roolistaan lähinnä keskustelukerhoksi, jolla ei ole todellista valtaa.
Seudullisen johtajuuden toivottaisiin olevan kehittämiskeskuksen johtokunnalla, mutta tällä hetkellä siltäkin puuttuu päätöksentekokyky. Käytännössä seudulla vallitsee valtatyhjiö, sillä seutukunnalla ei ole varsinaista johtajaa, ei henkilöä eikä toimielintä. Kuntapäättäjät toivovatkin Raahen seutukuntaan vahvaa luottamushenkilöä, joka ottaisi seudullisen johtajan roolin.
Raahen roolilla määräävä merkitys
Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja, Pyhäjoen kunnanjohtaja Mauno Peltoketo muistuttaa, että kysely on tehty viime keväänä, jolloin kuntapäättäjillä oli vielä tuoreessa muistissa kokemukset Raahen kaupungin toiminnasta Raahen ja Pattijoen kuntaliitoksen jälkeen.
"Toisaalta, jos tulokset ovat tuollaisia, niin se on aito kokemus. Raahen painoarvo seutuyhteistyössä on kuitenkin noin 70 prosenttia, joten sillä on ratkaiseva merkitys siihen mitä tapahtuu", hän toteaa.
Seutuyhteistyön koetaan kärsineen Raahen ja Pattijoen kuntaliitoksesta jopa niin paljon, että se keskeytti koko seudullisen yhteistoiminnan muutamaksi vuodeksi. Yhteistyö ei ole lähtenyt vieläkään kunnolla vauhtiin ja liitoksen jälkeinen sopeuttaminen on jäänyt kesken.
"Tuo on kyllä jaettavissa oleva kokemus", sanoo Peltoketo.
Tulokset eivät vastaa odotuksia
Aluevaltuuston kyselyssä saama kumileimasimen ja keskustelukerhon rooli on Mauno Peltokedon mielestä ymmärrettävä, koska sille ei ole löytynyt konkreettista päätettävää. Aluevaltuuston käsiteltäväksi annetut asiat ovat sen verran abstrakteja, että se on johtanut motivaation puutteeseen.
"Nykymuotoinen aluevaltuusto ei ehkä ole paras mahdollinen. Myös kehittämiskeskuksen johtokunnan kokoonpanoa ja työskentelytapoja pitäisi miettiä uusiksi", puheenjohtaja myöntää.
Hän uskoo yhdeksi syyksi heikkoihin tuloksiin sen, että seudullisista toimielimistä ei ole muodostunut sellaisia kuin niistä odotettiin. Etenkin nykyisissä kuntakentän talouspaineissa seutukunnalta on odotettu ratkaisuja, jotka toisivat kunnille kustannussäästöjä. Tässä Raahen seutukunta ei ole Mauno Peltokedon mielestä onnistunut toistaiseksi riittävästi.
"Tahtotila on yhteinen, mutta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovinkaan kehuttavia."
Kyselyn mukaan ilmapiiri Raahen seudulla on lähes kautta linjan keskimääräistä parempi kuin muissa tutkituissa seutukunnissa eli Hyvinkään-Riihimäen talousalueella, Kouvolan kaupunkiseudulla, Kuopion seudulla ja Ylä-Savon talousalueella. Tästä Peltoketo uskaltaa olla hieman toista mieltä.
"Tarvetta yhteistyölle on ja kohtalonyhteys kuntien kesken on todettu, mutta kuntien keskinäistä luottamusta pitäisi pystyä vielä parantamaan."