Tanja Tiainen sairastui kilpirauhassyöpään 34-vuotiaana vuosi sitten lokakuussa.
Sen piti olla ihan tavallinen käynti työterveyslääkärillä kurkkukivun takia. Angiinan lisäksi lääkäri löysi sattumalta muutakin tunnustellessaan kaulan imusolmukkeita.
"Lääkäri sanoi, että sinulla on kyhmy täällä."
Hän itse ei ollut sellaista huomannut. Lääkäri lähetti hänet heti ultraäänitutkimukseen, joka paljasti kilpirauhasesta yhden ison ja useita pieniä kyhmyjä. Uutinen ei säikäyttänyt heti.
"Ultralääkäri sanoi, että 98 prosenttia kyhmyistä on vaarattomia."
Ohutneulanäytteeseen hän pääsi angiinan hoidon jälkeen, ja pari viikkoa näytteenotosta lääkäri soitti.
"Hän kertoi, että minulla on papillaarinen kilpirauhassyöpä, luokkaa viisi."
Tiainen sai kuulla, että kyseessä on hyväennusteinen syöpä. Lähes kaikki paranevat siitä. Silti syöpädiagnoosi järkytti.
"Lasten takia minun piti kuitenkin pitää pintani."
Kilpirauhanen leikattiin pois viiden viikon päästä diagnoosista. Leikkaus onnistui.
"Minulle sattui hyvä kirurgi, joka selitti ennen leikkausta, mitä tulee tekemään, ja leikkauksen jälkeen sain kysellä häneltä rauhassa. Kaipasin tietoa."
Viiden viikon kuluttua leikkauksesta Tiaiselle tehtiin radiojodihoito, jonka tarkoituksena on tuhota jäljelle jäänyt kilpirauhas- ja syöpäkudos.
Kilpirauhasen poiston jälkeen potilas joutuu syömään kilpirauhashormonia eli tyroksiinia loppuikänsä.
Radiojodihoidon ja sitä edeltävän tutkimuksen vuoksi Tiainen ei saanut aloittaa tyroksiinia heti leikkauksen jälkeen.
"Se oli rankka vaihe, kun elimistö vietiin nollalle kilpirauhashormonista. Aineenvaihdunta alkoi hiipua, tuli rytmihäiriöitä, turvotusta, lihaskipuja, nielemis- ja hengitysvaikeuksia sekä masennusta."
Radiojodihoidossa Tiainen nieli kaksi radiojodikapselia sairaalan lyijyhuoneessa ja vietti kolme päivää eristyksessä. Ruoka tuotiin kertakäyttöastioissa huoneen eteiseen. Henkilökuntaan ja omaisiin hän piti yhteyttä puhelimella.
"Hoito oli absurdi kokemus. Siellä piti polkea kuntopyörällä ja juoda kolme litraa nestettä päivässä, että radiojodi poistuu nopeasti elimistöstä. Suihkussa piti käydä ja petivaatteet vaihtaa monta kertaa päivässä."
Ennen kotiinlähtöä fyysikko kävi vielä mittaamassa, onko säteily laskenut turvalliselle tasolle.
Kotiin päästyään viime vuoden joulukuussa Tiainen joutui aluksi pysymään kolme viikkoa etäällä lapsistaan säteilyriskin vuoksi.
"Lapset raivosivat kolmen metrin päässä ja ihmettelivät tilannetta. Lapsille on vaikea selittää, että äiti tässä vähän säteilee."
Viime joulu meni toipumiseen ja tyroksiinilääkkeen vaikutusten odotteluun. Vointi alkoi parantua pikku hiljaa.
"Pahimmat vajaatoimintaoireet ja kriisi hellittivät ehkä viime huhtikuussa. Silloin ajattelin, että tervetuloa takaisin, oma itse. Koin ensimmäisen kerran, että selviän tästä."
Radiojodihoito jouduttiin uusimaan heinäkuussa, jolloin sama rumba alkoi alusta. Tyroksiinilääkitys purettiin, vajaatoimintaoireet palasivat, ja eristys odotti. Toisella kertaa kuitenkin tiesi, mitä tuleman piti, ja asiaan oli jo sopeutunut.
"Verestä syöpäsolut olivat mittaamattomissa, mutta kilpirauhasen kohdalla oli vielä jotain", Tiainen perustelee hoidon uusimista.
Tiainen on jo palannut töihin sairauslomalta. Seuraava kontrollikäynti on tammikuussa. Silloin selviää, pitääkö radiojodihoitoa enää uusia.
"Pahinta sairaudessa ovat olleet vajaatoimintaoireet. Lääkitys ei ole vielä tasapainossa. Olen nyt hitaampi ja väsyneempi, ja unohtelen asioita."
Töissä tilanne on ymmärretty hyvin. Mies on hoitanut kodin ja lapset välillä yksin. "Vanhempani ovat myös auttaneet meitä pahimman yli."
Tiainen on saanut vertaistukea rintasyöpään samaan aikaan sairastuneelta ystävältään, jonka kanssa hän kävi yhdessä mummojumpassa viime kevään.
Tanja Tiainen alkaa vetää vertaistukiryhmää työikäisille kilpirauhassyöpäpotilaille tammikuussa Oulussa. Lisätietoja saa Oulun seudun kilpirauhasyhdistyksestä.
