Esiselvitys: Po­lii­sin mukaan Oulun kau­pun­gin­joh­toa ei epäillä vir­ka­ri­kok­sis­ta

Kärpät: NHL-asian­tun­ti­ja Kärp­pien yl­lä­tys­han­kin­nas­ta: ”Hy­vä­kun­toi­nen Nick Ritchie on yli­voi­mai­nen pelaaja Suomen lii­gaan”

Ukrainan pakolaiset: Marian syn­ny­tys alkoi samana iltana kun tieto Oulun pak­ko­läh­dös­tä tuli

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Pääkirjoitus
Tilaajille

Ky­ber­uh­kat tulivat Suo­meen­kin jää­däk­seen, mutta kan­sal­lis­ta tur­val­li­suut­ta lisää se, että kan­sa­lai­set eivät hel­pos­ti hak­sah­da ul­ko­mai­siin vai­ku­tus­yri­tyk­siin

Suojelupoliisi nostaa kybervakoilun yhä merkittävämmiksi turvallisuusuhkaksi. Tämä vaatii toimia sekä julkiselta hallinnolta että yrityksiltä. Terrorismin riski nousee äärioikeistosta ja radikaali-islamistisista piireistä.

Kansainvälisenä toimijana Suomi on pieni, mutta ei niin vähäinen, ettemmekö olisi aktiivisen vakoilun ja tiedustelutoiminnan kohdemaa. Tämä tulee esille Suojelupoliisin julkaisemassa uusimmassa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa.

Suomessa ulkomaita kiinnostavat esimerkiksi huipputeknologia ja keskeisten poliittisten päätösten valmistelu. Samoin tietoja pyritään hankkimaan suhteestamme EU:hun ja Natoon, arktisten asioiden käsittelystä sekä kyberosaamisesta.

Takavuosina olisi todettu, että Suomi on "vieraiden valtojen" kiinnostuksen kohteena. Tätä nykyä nuo vallat voidaan mainita nimeltä. Ennen kaikkea kyse on Kiinasta ja Venäjästä.

Huomionarvoista ja Suomen kannalta myönteistä on Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin toteamus suoraan kansalaisiin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta; maaperä täällä ei ole operaatioille erityisen hedelmällinen.

Näin on siksi, että suomalaisten medialukutaito on varsin hyvä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.