96 prosenttia suomalaisista pitää kyberrikollisuutta merkittävänä haasteena Euroopan unionin turvallisuudelle, ilmenee viime syksyn Eurobarometrista. Suomalaiset vahvasti digitalisoituneena kansakuntana siis tunnistavat kehityksen tuomat riskit ja haavoittuvuudet.
Liikenne-, energia-, terveydenhuolto- ja rahoitusalat ovat yhä riippuvaisempia toimivista ohjelmista ja yhteyksistä. EU-alueella kiristysohjelmahyökkäykset kasvoivat 300 prosenttia vuodesta 2015. Tietoverkkorikollisuuden taloudelliset vaikutukset ovat nousseet viisinkertaisiksi vuodesta 2013.
Kyberturvallisuudessa Eurooppa voi olla vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki.
Esimerkiksi Bulgariassa, Romaniassa tai Kreikassa lähes kolmannes asukkaista ei ole vielä koskaan käyttänyt internetiä. Suomessa määrä on vain muutama prosentti. Erot aivan peruslähtökohdissakin ovat siis suuret.
Vähimmäisnormien varmistamiseksi tämä keväänä astuvat voimaan EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) sekä verkko- ja tietoturvadirektiivi (NIS). Suomessa näitä täydennetään omalla kansallisella lainsäädännöllä, jota eduskunta parhaillaan käsittelee.
Kyberturvallisuuden varmistamisessa tärkein rooli on ihmisten digitaidoilla. Periaatteessa suomalaisilla on turvallisuudesta huolehtimiseen hyvät lähtökohdat, sillä EU-komissio on arvioinut Suomessa kansalaisten digitaidot EU-alueen parhaiksi.
Silti Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan yksityishenkilöiden suurimmat tietoturvapuutteet ovat edelleen herkkäuskoisuus, kiristyshaittaohjelmat, heikot salasanat, älylaitteiden ailahteleva tietoturva ja yksityisyys. Erityisesti somen leväperäinen käyttö altistaa kyberrikollisuudelle.
Vaikka yrityksillä on usein yksityistä käyttäjää paremmat resurssit huolehtia turvallisuudesta, myös yrityssektorilla päivitysten laiminlyönti sekä ulkoistusten ja laitteiden heikko kokonaishallinta ovat yleisiä tietoturvapuutteita.
Yrityksiin kohdistuvat kyberrikollisten palvelunestohyökkäykset ja niillä uhkailu on niin yleistä, että usein siitä ei edes raportoida eteenpäin.
Viime vuonna massiivisia hyökkäyksiä kohdistettiin Suomessa Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan muun muassa Veron ja Kelan tunnistuspalveluihin.
Rahan kiristämisen lisäksi hyökkäyksiä voidaan käyttää informaatiovaikuttamiseen, kuten hiljattain nähtiin muun muassa USA:n ja Ranskan presidentinvaaleissa.
Jatkuva teknologinen kehitys, robotisaatio, esineiden internet ja tekoäly tuovat yhä uusia haasteita kyberturvallisuudelle. Parhaillaan EU-parlamentissa käsitellään direktiiviä, joka antaisi EU:n verkko- ja tietoturvavirastolle valtuudet avustaa jäsenmaita kyberhyökkäyksiin varautumisessa ja niiden torjunnassa.
Samalla komissio ehdottaa, että laitteiden ja palveluiden kyberturvallisuus pitäisi jatkossa todistaa julkisella sertifioinnilla.
Investointeja koulutukseen on syytä korostaa. Sekä jokaisen kansalaisen perustaitoihin että ICT-ammattilaisten koulutukseen. Erityisesti kyberosaamisen tarve kasvaa hurjaa vauhtia; viiden vuoden kuluttua Euroopan yritysten arvioidaan tarvitsevan alalle yli 350 000 uutta työntekijää. Turvallisuuteen kannattaa investoida.
Henna Virkkunen
EU-parlamentin teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnan jäsen
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.