Pääkirjoitus

Ky­ber­so­dan­käyn­ti jo osa Lä­hi-idän konf­lik­tia

Samaan aikaan kun Syyriassa teurastetaan kansalaisia perinteisin asein, samalta alueelta tulee uutisia siitä, mihin sodankäynti on tulevaisuudessa kulkemassa.

Samaan aikaan kun Syyriassa teurastetaan kansalaisia perinteisin asein, samalta alueelta tulee uutisia siitä, mihin sodankäynti on tulevaisuudessa kulkemassa.

Puheena ei ole uudenlainen panssarivaunu, ohjus tai hävittäjä vaan tietokoneisiin tarttuva poikkeuksellisen edistynyt haittaohjelma.

Kuvaavaa ohjelmalle on, että tieto sen olemassaolosta nousi julkisuuteen vasta muutama päivä sitten, vaikka ohjelma on ilmeisesti ehtinyt olla toiminnassa jo elokuusta 2010.

Flame-nimen saanutta ohjelmaa on tavattu sadoista tietokoneista Lähi-idän alueelta. Ohjelma pystyy esimerkiksi tarkkailemaan saastuttamansa tietokoneen verkkoliikennettä, kuuntelemaan nettipuheluita, tallentamaan näppäinpainalluksia ja ottamaan kuvakaappauksia. Se pääsee kiinni jopa langattomiin Bluetooth-yhteyksiin.

Ennen Flamea maailmalla kohistiin toisesta kybersodan aseesta, Stuxnet-viruksesta. Vuonna 2010 se pääsi iranilaiseen uraaninrikastuslaitokseen ja aiheutti vakavia häiriöitä maan ydinohjelmalle.

Stuxnetin kotimaaksi epäiltiin Iranin ydinpommia pelkäävää Israelia. Flamen kohdalla epäilysten suunta on osaksi sama. Israelin varapääministeri Moshe Ya’alon huomautti kuitenkin, että halua Iranin ydinohjelman jarruttamiseen on monilla valtioilla.

Valtiollisen tahon Flamen takana näkee myös suomalaisyhtiö F-Secure. Sen arvion mukaan tuo valtio on tilannut viruksen joltain sopimusvalmistajalta. Jäljet johtaisivat Yhdysvaltoihin.

Mikä taho tai valtio Stuxnetin ja Flamen kehittikin, on selvää, että niin sanotut kyberhyökkäykset ovat tulevaisuuden sodankäynnin keskeinen muoto. Suomeen rakennetaan parhaillaan kansallista kyberturvallisuusstrategiaa, ja aivan aiheesta.