Yhdysvaltain ja Kiinan suhteita on viime päivinä tulehduttanut väite, jonka mukaan Kiinan sotavoimat eli kansan vapautusarmeija olisi Yhdysvaltoihin kohdistuvien verkkohyökkäysten keskeinen operoija.
Kiinaan kohdistuvat syytökset eivät ole uusia, mutta äskettäin julki vuotanut selvitys osoittaa hyökkäysten toimeenpanijaksi nimenomaan Kiinan armeijan.
Yhdysvaltalainen Mandiant-tietoturvayhtiö väittää pystyneensä jäljittämään hyökkäyksen lähteen jopa rakennuksen tarkkuudella. Kyseessä olisi Shanghaissa sijaitseva vapautusarmeijan talo. Yllätys ei ole, että Kiina kyseenalaisti yhtiön väitteet.
Yhdysvalloissa verkkohyökkäyksiä ei nähdä riskinä vain siksi, että hakkeroinnin avulla yritysten liikesalaisuuksia joutuisi vääriin käsiin. Maassa pelätään sitä, että tarpeen tulleen hyökkäyksillä voidaan lamauttaa esimerkiksi sähköverkon toiminta tai sekoittaa ilmavalvontajärjestelmät.
Kyberhyökkäykset ovat viime vuosina yleistyneet. Läheskään aina ei ole kyse valtiollisen tahon toimeenpanemasta häirinnästä tai vahingoittamisesta. Esimerkiksi suomalaisiin viestimiin jokin aika sitten kohdistuneet hyökkäykset saattoivat olla yksittäisten vahingontekijöiden tempauksia.
Tapausten määrän kasvu kuitenkin korostaa sitä, kuinka tärkeää etenkin keskeisten valtiollisten ja taloudellisten toimijoiden on kyetä suojautumaan hyökkäyksiltä.
Se kannattaa huomata, ettei kyberhyökkäily ole vain diktatuurimaiden harrastus. Historian onnistuneimpiin verkkohyökkäyksiin kuuluu muutaman vuoden takainen Stuxnet-haittaohjelman ujuttaminen Iranin ydinlaitoksiin.
Vahvimmat ehdokkaat viruksen laatijoiksi ovat Israelin ja Yhdysvaltain turvallisuuskoneistot.