Kaleva
SODANKYLÄ Tromssan yliopiston suomen kielen laitoksella ryhdytään laatimaan kveenin kielen kielioppia. Tromssassa ilmestyvän Ruijan Kaiun mukaan perustettavassa kielioppityöryhmässä äänne- ja muoto-oppia koordinoi Anna-RiittaLindgren ja lauseoppia Eira Söderholm. Kolmanneksi työryhmään tulee Marjatta Norman. Hankkeeseen toivotaan mukaan myös opiskelijoita.
Kveenin kielioppi on ollut vireillä jo pitkään. Tromssan yliopiston suomen kielen professori Anna-Riitta Lindgren kertoo, että kveenin kielen äänne- ja muoto-opin perustutkimusta on jo tehty jonkin verran, mutta lauseopin tutkimus puuttuu. Hän itse on väitellyt tohtoriksi Annijoella, Pyssyjoella ja Raisissa puhutusta kveenin kielestä.
"Tavoitteenamme on saada aikaan yleistajuinen teos, jota ihmiset itse osaavat käyttää halutessaan opetella kirjoittamaan kveeniä. Kieliopista ei tule normatiivista, eli siinä ei sanota, mikä muoto on oikein ja mikä väärin. Tarkoituksenamme on tuoda esille, mitä muotoja kveenin kielessä on", hän sanoo.
Lindgren vertaa kveenin nykytilannetta suomen kielen alkuaikoihin. Kun suomea alettiin kirjoittaa, kului pitkä aika, ennen kuin ruvettiin määrittelemään, miten sitä pitää kirjoittaa.
"Riippuu kveeneistä itsestään, millaista kieltä he haluavat kirjallisesti käyttää", Lindgren sanoo.
Kveenin kielioppi tehdään yhteistyössä Tornionjokilaaksossa puhutun meän kielen instituutioiden kanssa. Meän kielen yliopistotason opetusta annetaan Tukholmassa ja Uumajassa. Kielityöryhmä on yhteydessä myös Oulun yliopistoon.
Suomenkieliset kveenit ovat asuttaneet pohjoista Norjan rannikkoa jo ennen norjalaisten saapumista sinne. Asutuksen alkuvaiheita ei tunneta, mutta Kveeniliiton puheenjohtaja Björnar Seppola arvelee nykyisen kveenivähemmistön muodostuneen ikivanhasta kveeniasutuksesta, johon on sulautunut 1700- ja 1800-luvulla Suomesta ja Ruotsista muuttaneita siirtolaisia.
"Vielä sata vuotta sitten Ruijassa asui tuhansia suomea puhuneita kveenejä, jotka muodostivat kokonaisia kyläkuntia. Viime vuosiin saakka kestäneen tiukan norjalaistamisen tuloksena kveeninkieli ja -kulttuuri ovat henkitoreissaan", hän sanoo. Vuonna 1987 kveenit järjestäytyivät ja aloittivat taistelun kielensä ja kulttuurinsa puolesta.
Vuonna 1997 Norja hyväksyi suomen toiseksi vieraaksi kieleksi koulujen opetusohjelmaan. Samalla kveenin kieli sai Norjassa vähemmistökielen aseman.
Laskennallisesti kveenejä on Pohjois-Norjassa noin 10 000-15 000, mutta kaikki suomensukuiset eivät pidä itseään kveeninä. Vain harvat osaavat esi-isiensä kieltä. Suomesta muuttaneita siirtolaisia Norjan kahdessa pohjoisimmassa läänissä on yhteensä noin 2 000.