Vuonna 2002 solmittu ja vuoteen 2006 päättynyt Oulun kasvusopimus veti Oulua oikeaan suuntaan. Kvanttihypyksi nimetty kasvusopimus ei kuitenkaan tuonut toivottua isoa askelta eteenpäin, pikemminkin on ollut kysymys puolustustaistelusta Kiina-ilmiön puristuksessa.
Oulun kaupungin elinkeinojohtaja Mikko Karvo ei pistä päätä pensaaseen kasvusopimuksen takia. "Emme ole pettyneitä eikä voi sanoa, että mentiin ihan metsikköön. Jos ei näitä juttuja olisi tehty, ilmeisesti olisi käynyt vielä kehnommin", hän sanoo.
"Eihän tavoitteisiin varmaan päästä, se on myönnettävä. Kasvusopimuksen avulla on taisteltu työpaikkojen vähenemistä vastaan. Syöksyn sijasta työpaikkamäärä on pysynyt jokseenkin vakaana, vähän toimialasta riippuen."
Oulu elää kansallisen ja globaalin kehityksen mukana, Kiina-ilmiötä ei Suomesta käsin käännetä eri suuntaan. "Näin siinä kävi. Kun ohjelma julkaistiin, elettiin aivan toisenlaisissa kuvioissa", Karvo sanoo.
Huipputekniikan merkitys Oulun seudun hyvinvoinnille ja taloudelliselle voimalle on edelleen erittäin suuri, sitä ei kukaan kiellä. Sen kyky työllistää ja kerätä liikevaihtoa ei ole kuitenkaan tämän vuosikymmenen puolella juuri parantunut.
Karvon mukaan mittareiden lukemia vuoden 2006 lopussa ei voi vielä ryhtyä veikkailemaan, tilastokeskuksen luvut saadaan vapun tietämillä. Hän kuitenkin toivoo, että työpaikkojen määrä olisi jatkanut viimevuotista nousuaan.
Kvanttihypystä ei alkurymistelyn jälkeen enää paljon haluttu puhua.
Kvanttihypyn merkitystä oli osalle ihmisistä vaikeaa selittää. "Kaupunginjohtajan (Kari Nenosen) kanssa asiasta puhuttiin ja kvanttihypyn käyttöä terminä alettiin sammutella", Karvo sanoo. Papereista termiä ei poistettu, mutta siitä puhuttiin vähemmän.
Konkreettisia tulosmittareita otettiin kasvusopimusta tehtäessä käyttöön, mutta ne eivät Karvon mukaan ehkä olleet riittäviä. Uuteen innovaatiostrategiaan kerättiinkin huomattavasti tukevampi mittaripatteri. Innovaatiostrategiassa entiset kasvualat ovat mukana ja uusiakin on otettu mukaan. Pelkän teknologian osuutta haluttiin vähentää.
"Nyt toivotaan, että Oulu inspiroi-innovaatiostrategia lähtisi vetämään paremmin. Teknologian varassa on oltu pitkään, mutta siitä haluttiin tietyllä tavalla hieman laajemmallekin. Elinkeinot eivät välttämättä ole pelkästään teknologiaa.
Lisää tuotekehitysintoa tarvitaan
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologian kehittämisosaston osastopäällikkö Maritta Perälä-Heape on huolissaan, koska maakunnan yritykset eivät ole yhtä kiinnostuneita tutkimukseen ja kehitykseen saatavasta rahoituksesta kuin aiemmin.
Tuotekehitysrahoituksen jako yrityksille on vähentynyt. "Kyllä yritykset saisivat aktivoitua."
Hänen mukaansa Tekesin jakaman rahan määrä on ilahduttavasti pysynyt entisellä tasollaan, mutta hakemusten määrä on pienentynyt. Yrityksille jaettavan rahan määrä on vähentynyt.
"Alueen kannalta olisi suotavaa, että hakemusten määrä kasvaisi. Kaikki hakijathan eivät rahoitusta voi saada, mutta jos erilaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden määrä kasvaisi, sillä pystyttäisiin kehittämään aluetta."