Puolustusvoimien Vuosangan harjoitusalueella pidettiin tiistaina Kainuun pelastuslaitoksen ja Kainuun prikaatin yhteiset maastopaloharjoitukset. Tavoitteena harjoituksissa oli kehittää yhteistoimintaa.
Kainuun pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Juha Kärkkäinen oli tyytyväinen harjoituksen kulkuun. "Saimme paljon tietoa ja kokemuksia yhteistyöstä erityisesti johtoportaassa. Harjoituksissa voitiin kokeilla, miten monet asiat käytännössä toimivat", arvioi Kärkkäinen.
Yksi huomioista oli, että pelkästään säiliöautojen varassa toimiva vesihuolto ei maastopaloissa riitä heikon virtauksen vuoksi, vaan letkuja olisi vedettävä miesvoimin lähilampiin.
Harjoituksessa sammutettiin kuvitteellista maastopaloa eikä siitä aiheutunut minkäänlaista savuhaittaa lähialueen asukkaille. Harjoituksiin osallistui yhteensä 35 miestä sammutustehtävissä. Kainuun prikaatin lisäksi tehtävissä oli naapurikuntien palomiehiä ja sopimuspalomiehiä.
Sopimuspalomies Eero Heikkinen Suomussalmen Juntusrannalta oli yksi kokeneista harjoittelijoista. "Lähtöjä maastopalojen sammutuksiin on tänä kesänä ollut paljon, harrastuksesta on tullut sitovaa", arveli Heikkinen. Erityisesti Venäjältä tulleet savut ovat hälytyttäneet suomussalmelaisia.
Palomiehen tehtävissä rankinta on kiire ja stressi, joita ei pysty harjoittelemaan. "Paljon on maastopalopaikoillakin muuttuvia tekijöitä. Kaikki tilanteet ovat erilaisia ja yleensä on kova kiire ja liike eteenpäin."
Sopimuspalomiehen työ on Heikkiselle kuitenkin tärkeä harrastus. "Harjoituksistakin aina oppii, on kotiin viemistä", hän kertoi.
Jos asioihin voisi vaikuttaa, korvaus työstä voisi olla suurempi. "Suurin osa palokuntalaisista meillä Kainuussa on sopimuspalokuntalaisia. Minullakin palkkio nakertaa työttömyyskorvausta."
Harjoitusta valvonut Oulun lääninhallituksen pelastustarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen kertoi, että käyty harjoitus oli ainoa vastaavanlainen läänin alueella tänä vuonna, mutta varmasti tarpeellinen. Pelastustarkastajan mukaan tänä kesänä on ollut jo 470 maastopaloa, mikä puolet enemmän kuin viime kesänä.
"Keskustelua on käyty myös sammutuksen hyödyistä. Jos helikopteri otetaan mukaan, nousee lasku nopeasti jopa satoihin tuhansiin euroihin suurissa maastopaloissa", Lukkarinen totesi.
Tuhoutuneen omaisuuden arvo saattaa olla pienempi kuin sammutuskulut yhteiskunnalle. Metsässä liikkuvalta vaaditaankin tarkkaavaisuutta. Palot ovat yleensä ihmisen aiheuttamia, ne saavat alkunsa usein tupakasta tai nuotiosta.