Digitaalisuuden rynnistäminen valokuvaukseen ei ole hiljentänyt valokuvien teettämistä. Digikuvista teetetään paperikopioita lähes samaan tahtiin kuin filmikuvistakin.
Parisen vuotta kestäneestä digirynnistyksestä ei ole tilastotietoa, mutta varovaisten arvioiden mukaan tällä hetkellä myydyistä kameroista ainakin 90 prosenttia on digitaalisia.
Vielä muutama vuosi sitten pelättiin, että digikuvat jäävät pelkiksi tiedostoiksi ja valokuvausliikkeet katoavat. "Filmikauppa on pienentynyt jonkin verran ja kuvatiedostoista tekeminen ei vielä kata sitä. Yllättävän vähän olen kuitenkin kuullut lopettamisista. Meidän jäsenistön piirissä lopettaminen on ollut 5 prosentin luokkaa", laskee toiminnanjohtaja Lea Herttua Suomen Fotokaupan Liitosta. Liittoon kuuluu noin 250 liikettä.
Lea Herttuan mukaan digitaalisuus oli suuri murros, johon onneksi ehdittiin valmistautua etukäteen. "Tähän valmistauduttiin vuositolkulla ja sitten kun kuluttajien lopullinen rynnistys tuli, niin se tuli nopeasti", kuvailee Herttua viime vuosien tapahtumia.
Valmistautuminen oli muun muassa uusien digikuvalaboratorioiden hankkimista ja henkilökunnan kouluttamista. Herttua näkee, että digitaalilaboratorioihin investointi oli vain jatkumo alan 15-vuotta jatkuneisiin kalustoinvestointeihin.
"Se on tämän sukupolven laite. Ei se muuta tuonut, kuin että investoinnit olivat aika suuret", Herttua summaa.
Etuna helppous
"Alkuun sai sanoa, että kun asiakas osti digikameran, se oli menetetty asiakas. Tiedostot ovat kuitenkin herkkiä. Tietokoneelle tai rompulle voi tapahtua jotain, jolloin kuvat ja muistot tuhoutuvat. Ihmiset ovat kuitenkin alkaneet huomaamaan, että paperikuva ei häviä mihinkään", kertoo osastonvastaava Timo Vanhala J Kärkkäinen Oy:n valokuvausosastolta.
Digikameroiden suurin etu lienee siinä, että otosta pääsee tarkastelemaan välittömästi. Epäonnistunut laukaus on helppo poistaa kamerasta. "Kuvaamisen kynnys on varmasti laskenut. Kuvia näppäillään enemmän ja onnistuneesta kuvasta teetetään se perinteinen kuva", Vanhala sanoo. Kuvaamisen helpottumisen lisäksi kuvien teettäminen on helpottunut. Kameran sisällön voi lähettää sähköpostilla valokuvaamoon. Siinä missä ennen kehitykseen tuotiin rullan tai kahden verran kuvia, digikuvia tuodaan teetteille paljon isompia määriä kerrallaan. Toisaalta enää ei tarvitse odottaa rullan täyttymistä.
"Nyt olen huomannut sen, että sähköpostilla lähetetään pienempiäkin määriä. Kuvan hintahan on aina sama kuvien määrästä riippumatta." Sen sijaan kännykkäkuvia teetetään vähän, sillä paperille tehtynä kamerakännykän kuvan laatu on heikko.
Koska valtaosa olemassa olevista kameroista on filmikameroita, filmien kehitystä ja kauppaa käydään vielä vuosia.
"Filmikameroita myydään vieläkin joka päivä. Ei filmi kokonaan poistu pitkiin aikoihin", arvelee Vanhala.
Hän uskoo, että filmikameraa käytetään tuttuuden takia ja uusia ostetaan edullisuuden takia."Se on hintakysymys. Jos sijoittaa 100 euroa filmikameraan, niin digipuolella se 100 euroa ei riitä järkevänlaatuiseen kuvaan."
Monet ammattilaiset ja alan harrastajat ovat siirtyneet filmistä digiin. Tämä on näkynyt etenkin diafilmien myynnin vähentymisenä. Vanhala arvioi, että diafilmien myynti on laskenut koko Suomessa kymmeniä prosentteja.