Jos vuoden vaihteessa TeliaSonera Finlandin maajohtajana aloittaneen Anni Vepsäläisen pelkkää työhistoriaa tuijottaisi, voisi uskoa, että hän vie yhtiön Suomen yksikköä puhtaasti pelkkiin matkapuhelinpalveluihin.
Vuonna 1987 taloon nmt-puhelimeen lisäpalveluita kehittämään tullut ja Soneran matkaviestintäpalveluiden johtajaksi ennen nykyistä pestiään edennyt Vepsäläinen puhuu taustastaan huolimatta jopa kiinteiden verkkojen renessanssista.
"Laajakaistaverkkojen tulo on nostanut kiinteät verkot uuteen kukoistukseen. Koko maassa oli viime elokuussa 170 000 laajakaistaliittymää ja on arvioitu, että vuoteen 2005 mennessä laajakaistaliittymien määrä nousisi 650 000 kappaleeseen, joten kasvupotentiaalia riittää", Vepsäläinen sanoo.
Laajakaistaoperaattoreilla ei ole ongelmia saada liittymiä liiketaloudellisesti kannattaviksi kaupungeissa ja suurissa maaseututaajamissa, mutta pieniin kyliin nopeiden tietoliikenneyhteyksien vieminen ei ole enää yhtiöille kannattavaa bisnestä. Itä-Suomessa Sonera on kuitenkin kokeillut "kyläkaistaksi" nimitettyä mallia, jossa kuntataajamasta on vedetty kunnan tuella ja osin EU:n rahoilla nopeaa kaistaa myös pieniin kyliin.
"Tämän mallin kokeilemiseen on kiinnostusta myös Koillismaalla ja Kainuussa", sidosryhmäjohtaja Ilkka Haataja kertoo.
Aika pian kypsä m-internetille
Verkkorenessanssipuheiden rinnalla Vepsäläinen innostuu toki myös esitellessään Soneran uusimpia mobiilipalveluita, värillisiä palvelusivustoja, kännykkään vietyjä uutisia ja muita sovelluksia.
Maajohtaja Anni Vepsäläinen on vakuuttunut siitä, että matkapuhelinasiakkaat ovat vähitellen löytämässä operaattoreiden lanseeraamat kuvaviesti- ynnä muut mobiilin internetin palvelut.
"Kun puhutaan mobiilista internetistä, niin siihen tarvitaan verkkoja, palveluita ja päätelaitteita. Nyt nämä kaikki elementit alkavat olla kunnossa ja markkinat ovat lähdössä kasvuun", Vepsäläinen vakuuttaa.
"Oulu on meille tärkeä paikka erityisesti langattoman puolen kehitystyössä. Täällä Oulussa on tehty monia langattoman puolen asioita ensimmäisenä koko maassa", antaa Vepsäläinen tunnustusta osaamiselle.
Langattomaan internetiin eli m-internetiin ei siis tarvita kolmannen sukupolven umts-verkkoja. Vepsäläisen mukaan Soneran täysiveriset kolmannen sukupolven palvelut ovat toki tulossa vielä tämän vuoden puolella, jos vain käynnissä olevat verkkojen ja päätelaitteiden väliset testaukset saadaan onnistuneesti vietyä läpi ja kolmannen sukupolven päätelaitteet markkinoille.
Ei lisätietoja Oulun vähennyksistä
Tiistaina Oulussa ensimmäistä kertaa TeliaSoneran maajohtajana vieraillut Vepsäläinen tapasi paikallista henkilöstöä, muttei suinkaan käynnissä olevien yt-neuvottelujen merkeissä. Neuvottelut käydään Helsingissä ja ne viedään päätökseen 20. toukokuuta mennessä.
Noin 400 työpaikan vähenemisen on kerrottu kohdistuvan pääosin pääkaupunkiseudulle, eikä Vepsäläinen ennakoi vielä sen tarkemmin vähennysten alueellista kohdistumista.
Esimerkiksi Oulussa työskentelee tällä hetkellä noin 225 soneralaista, noin puolet vähemmän kuin vielä pari vuotta sitten. Oulun väki on vähentynyt osittain aikaisempien yt-kierrosten aikana, mutta suurin osa henkilöstöleikkauksista selittyy Soneran Primatel- ja Fonecta-kaupoilla.