Ku­va­tai­det­ta ty­töil­le, lii­kun­taa pojille

Hintan koulun 4B-luokka on tyttöjä täynnä. Kuvataideluokalle valitaan oppilaat pääsykokeiden perusteella ja tyttöjä hakee luokalle enemmän. Myllytullin koulun yläluokillakin kuvataideluokalle hakijoista tyttöjä on jopa 90 prosenttia.

Hintan kuvataidekoululainen Olga Mertaniemi viimeistelee laatikkotyötään. Mertaniemen luokalla on vain tyttöjä. Kuvataideluokalle pääsee pääsykokeiden kautta.
Hintan kuvataidekoululainen Olga Mertaniemi viimeistelee laatikkotyötään. Mertaniemen luokalla on vain tyttöjä. Kuvataideluokalle pääsee pääsykokeiden kautta.
Kuva: Eljas Sallmén

Hintan koulun 4B-luokka on tyttöjä täynnä. Kuvataideluokalle valitaan oppilaat pääsykokeiden perusteella ja tyttöjä hakee luokalle enemmän. Myllytullin koulun yläluokillakin kuvataideluokalle hakijoista tyttöjä on jopa 90 prosenttia.

Sen sijaan liikuntaluokille tarpeeksi hyviä tyttöjä ei aina löydy riittävästi. Liikuntaluokille valitaan 16 tyttöä ja 16 poikaa, mutta kaikkia tyttöjen paikkoja ei voida joka vuosi täyttää.

"Nykyään on myös lajivalmennusta, johon haetaan suoraan, mikä on korottanut rimaa. Jos on joskus potkinut vähän palloa, ei välttämättä valita jalkapalloon", Urheiluakatemian valmennusvastaava Jukka Latva-Rasku kertoo.

Noin puolet liikuntaluokille hakijoista karsiutuu, tyttöjen hakijamäärä on ollut laskussa.



Erikoisluokilla monilahjakkaita oppilaita


Musiikkiluokilla poikia ja tyttöjä on tasaisempi määrä. Teuvo Pakkalan koululla hakijoita musiikkiluokalle on yleensä 55-60, joista 28 valitaan musiikkiluokalle. "Mielestäni tämä on sopiva määrä hakijoita. Oppilaat hakevat monesti myös muille erikoisluokille. Erikoisluokkien oppilailla on todella monipuoliset harrastukset. Musiikkiluokilla on myös kuvataiteessa lahjakkaita oppilaita", Teuvo Pakkalan koulun rehtori Raimo Rantala sanoo.

Tämän on huomannut myös Hintan koulun kuvataideluokan opettaja Nina Niiranen. "Samat oppilaat hakevat meidän kouluumme ja myös musiikkiluokalle. Noin 25 oppilasta pääsee kuvataideluokalle. Pääsykokeissa on ollut noin 70 oppilasta."

Ruotsissa on nyt innostuttu ns. eliittiluokista myös matematiikassa ja luonnontieteissä peruskouluissa. Tähän asti länsinaapurissa teoreettisissa aineissa painotetuille luokille ei ole saanut karsia oppilaita pääsykokeilla. Oulussa ei koeta olevan tarvetta esimerkiksi matikkaluokille.

"Meillä on varsin hyvät kerhomäärärahat. Ainahan halutaan maksimia", Oulun perusopetuksen johtaja Pekka Fredriksson toteaa.

Opettajakunnan korviinkaan ei kovin voimakkaita vaatimuksia uudenlaisten erikoisluokkien perustamisesta ole kantautunut. Sen sijaan kuvataideluokkia kaivattaisiin joka vuodelle sekä kaupungin etelä- että pohjoispuolelle.



Luokkia ei
perusteta lisää


"Kuvataideluokka perustetaan vuorovuosina Myllytullin ja Hintan kouluihin. Jo 20 vuotta on toivottu, että luokka aloittaisi joka vuosi molemmissa kouluissa. Virasto ei ole laajentamista kuitenkaan halunnut, vaikka koulut olisivat siihen valmiita. Sitä perustellaan kustannuskysymyksillä, olipa nousu- tai laskukausi", Myllytullin koulun kuvataideopettaja Marja-Liisa Kaltila harmittelee.

Fredrikssonin mukaan erikoisluokat eivät ole taloudellinen kysymys. "Kouluille budjetoidaan rahaa oppilasmäärän mukaan. Erikoiskoulujen perustamisessa on ajateltu alueellisuutta ja tilakysymyksiäkin siinä on jouduttu arvioimaan", Fredriksson selvittää.

Erikoisluokkia ei suunnitella lisää Ouluun. "Vuosittain hakijoiden määrä vaihtelee. Näkemykseni on, että tarjonta on nyt jo hyvä", Fredriksson sanoo.

Ilmoita asiavirheestä