Pääkirjoitus

Ku­va­ruu­tu vaihtuu tie­to­ko­ne­ruu­tuun

Kautta koko 1990-luvun ja pitkälle tälle vuosikymmenelle tilastot kertoivat, että televisio on noin 95 prosentilla suomalaisista kotitalouksista.

Kautta koko 1990-luvun ja pitkälle tälle vuosikymmenelle tilastot kertoivat, että televisio on noin 95 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Käytännössä siis televisio oli Suomessa kaikilla, joilla ei ollut uskonnollisia tai muita erityisiä syitä olla laitetta hankkimatta. Tuollaisista luvuista on kodinkoneen yleisyyttä enää lähes mahdotonta kasvattaa.

Sen sijaan näyttää siltä, että perinteisen television kulta-aika on ohi.

Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan televisiota vailla olevien kotitalouksien määrä on viime vuodesta alkaen kasvanut selvästi. Nyt noin kymmenen prosenttia talouksista olisi kyselyn mukaan ilman vastaanotinta.

Koska tutkimusmetodi ei ole muuttunut, tilastojen käänne kertoo todellisesta ilmiöstä: vuodessa satatuhatta suomalaista on luopunut televisioistaan. Se on paljon ja sopii yhteen sen kanssa, että televisiomaksujenkin tuotto on laskenut.

Käänne on tapahtunut Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin. Ilmeisesti osa televisiota muutenkin vähän seuranneista kotitalouksista luopui tuossa yhteydessä vanhoista laitteistaan kokonaan eikä hankkinut digisovitinta.

Se on tv-yhtiöiden kannalta helpoin selitys, mutta pelkkä teknologian hyljeksintä tuskin riittää ilmiötä selittämään. Kuluttajatilastot kertovat nimittäin myös, että hyvien internetyhteyksien, pöytätietokoneiden ja viime ajat erityisesti kannettavien tietokoneiden määrät ovat jatkuvassa nousussa.

On oireellista, että jopa neljännes yksin asuvista alle 35-vuotiaista on tilastokeskuksen mukaan jo vailla televisiosta. Kyseessä on juuri se ikäluokka, jolle uuden teknologian käyttö on luonteva osa arkielämää. Tosin sekin on mahdollista, ettei haastattelijalle ole kerrottu koko totuutta. Salakatselun määrä kun on myös kasvussa.

Paljon on puhuttu siitä, syökö internet sanomalehtiä. Nyt näyttää siltä, että se syö televisiota. Perinteinen vastaanotin korvautuu laitteella, jolla voi surfata netissä ja katsella dvd-filmejä. Toki sillä näkee myös televisio-ohjelmia.

Samaan aikaan tv:n katselun pirstoutuminen jatkuu. Mainosrahoitteisen toiminnan kannalta kyseessä on hankala käänne, eikä vähentyvä katselu myöskään Yleisradion rahoitusvaikeuksia helpota. Televisiomaksu nousee vuodenvaihteessa, mutta tulot eivät kasva vastaavasti, jos maksajien määrä hiljaa hiipuu.

Tv on yhä yhdeksällä kotitaloudella kymmenestä, mutta etenkin nuorilla tv-ruutu on vaihtumassa tietokoneruuduksi.

paakirjoitus@kaleva.fi