Tiina Vehkaperän aarreaitasta, vanhan navetan kätköistä löytyy aineksia kuvanveistoon. Rompetta kertyy luonnosta ja arjen ylijäämän joukosta.
Kuvanveistäjä Tiina Vehkaperä nostaa puisen lavan auton takakonttiin. Limingan kotiseutumuseossa tehdään remonttia ja lava olisi joutanut roskiin, mutta Vehkaperä ennättää väliin.
Kotona Kellossa vanha navettarakennus pursuaa taiteilijan pelastamista ja keräämistä romppeista. Saattaa mennä vuosia ennen kuin Vehkaperä suuntaa kaivelemaan navetan aarteita löytääkseen työhönsä sopivaa materiaalia.
Vehkaperän heinäkuu alkoi iloisissa merkeissä, kun Taiteen edistämiskeskuksen myöntämä puolivuotinen työskentelyapuraha alkoi juosta tilille. Raha tuo helpotusta kahden pienen pojan äidin arjen pyörittämiseen, mutta antaa ennen kaikkea rauhan ja resursseja tehdä taidetta.
Viime vuonna puolen vuoden sisällä Vehkaperän taidetta oli esillä kuudessa eri näyttelyssä. Kuluva vuosi näyttää jatkuvan yhtä kiihkeästi.
Vilho Lampi -museon lisäksi Vehkaperän veistoksia on esillä Terttu Jurvakaisen galleriassa Muhoksella, kansainvälisessä ympäristötaidetapahtumassa Pellon Orangissa, Oulun taidemuseon Kasvu & Lähtö-näyttelyssä ja elokuussa avautuvassa Oulun taiteilijaseuran Galleria 5:n Talo täynnä taidetta -näyttelyssä.
– Ajattelin pitäväni iisimmän vuoden ja keskittyväni taiteen tekemiseen. Toisin kävi.
Navetasta löytyi tarpeet myös Vilho Lampi -museon valoveistosnäyttelyyn. Kuvanveistäjä yhdistää uutta teknologiaa ja materiaaleja miljoonia vuosia vanhoihin vulkaniitteihin sekä lahjoituksena saatuun, vanhaan käsityöesineistöön.
Valoveistokset olivat esillä Galleria 5:ssä vuoden pimeimpänä aikana viime vuoden marraskuussa. Nyt teokset ovat esillä vuoden valoisimpana aikana.
– Hoksasin, ettei valon tarvitse olla teoksia määrittelevä elementti, vaan yksi materiaali muiden käyttämieni materiaalien joukossa. Kesävalossa teosten muodot ja materiaalit tulevat kauniilla tavalla esille.
Vihreää ja punaista valoa eri rytmissä sykkivät Rakastavaiset-veistoksen vulkaniitit ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten Haukiputaalla purkautuneesta tulivuoresta. Herää kysymys, mistä Vehkaperällä on tietoa laavasta jähmettymällä syntyneistä vulkaniiteista.
– Isä on geologi. Olen ollut isän apulaisena laboratoriossa, punninnut, seulonut ja kuivanut kiviä. Kiikutan isälle tunnistettavaksi luonnosta löytämiäni hienoja juttuja.
Vehkaperä opiskelee ja käyttää teoksissa ja tilaustöissä oppimaansa uutta tekniikkaa. Valon lisäksi Vehkaperä on ensimmäistä kertaa käyttänyt koodausta, 3D-tulostusta ja epoksia Limingan näyttelyn teoksissa.
Vehkaperä on kysytty performanssiesiintyjä. Keikkaa pukkaa Tromssan ja Oulun taideperformanssitapahtumiin. Viimeisin esiintymispyyntö tuli Hyrynsalmen Puuooppera-tapahtumaan.
Vehkaperä suunnittelee performanssinsa aina tapauskohtaisesti. Tulevista performansseista hän ei halua paljastaa mitään, koska esitys saattaa muuttua paljonkin paikan, yleisön tai tilanteen luonteen mukaan.
– Jokainen performanssi on uniikki, oma taideteoksensa.
Tiina Vehkaperän valoveistoksia Vilho Lampi -museossa Limingassa 28.7. saakka keskiviikosta sunnuntaihin kello 12–17.
Tiina Vehkaperä
Syntynyt 1982 Kellossa.
Kuvanveistäjä, performanssitaiteilija.
Limingan kansanopiston taidekoulu 2001–2003.
Valmistui kuvataiteilijaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta Kankaanpäästä 2007.
Taideopintoja Akademie Vytvarnych Umeni, Praha 2006.
Valotaiteen mestarikurssi, Taike 2018.
Vauvojen värikylpyohjaajana Porin lastenkulttuurikeskuksessa.
Useita kohde- ja työskentelyapurahoja, viimeisin Taiteen edistämiskeskuksen työskentelyapuraha 2019.
Useita yksityisnäyttelyitä, yhteis- ja ryhmänäyttelyitä ja performansseja Suomessa sekä ulkomailla.
Oulun taiteilijaseuran puheenjohtaja vuodesta 2017 lähtien.