Talvisodan muistomerkki paljastetaan yleisölle sodan alkamispäivänä torstaina 30. marraskuuta, kun presidentti Martti Ahtisaari sytyttää teoksen valaistuksen.
Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen mukaan hänen suunnittelemansa talvisodan kansallinen muistomerkki on humaani ja rauhaa edistävä teos. Valon tuoja -niminen monumentti paljastetaan yleisölle torstaina Helsingin Kasarmitorilla.
Helsinkiläiset pääsevät ihastelemaan muistomerkkiä jo torstaiaamuna, kun huppu vedetään pois patsaan yltä.
Varsinainen paljastusjuhla alkaa torstaina kello 17, jolloin torialueen valaistusta vähennetään ja presidentti Martti Ahtisaari sytyttää teoksen valaistuksen nappia painamalla. Tilaisuudessa puhuu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
- Itse en näe teosta pelkkänä sotilasmuistomerkkinä, vaan minulla on taustalla rauhanomainen sanoma. Muistomerkin lähellä sijaitsee Essi Renvallin naisfiguuria kuvaava rauhanpatsas. Voisiko tämä patsas kuvata miespuolista henkilöä samasta aiheesta, Kauhanen pohtii.
Essi Renvallin kiistanalainen rauhanpatsas paljastettiin Helsingissä vuonna 1968, kun Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimuksen solmimisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta.
Talvisodan muistomerkissä on kymmenen metriä korkea teräksinen sotilashahmo ja yli neljäsataa hitsattua osaa. Patsaassa on käytetty haponkestävää ruostumatonta terästä. Kauhasen työn nimi on Valon tuoja.
- Halusin tuoda teokseen valoa sen vastapainoksi, että talvisota käytiin kylmissä, karuissa ja pimeissä olosuhteissa. Sotilashahmo seisoo valaistulla pallon muotoisella jalustalla, jota nimitän itse aikakapseliksi. Figuurissa on myös kaksi valonheitintä, Kauhanen kertoo.
Puhelimella saa lisätietoa
Pallon sisällä on 105 valokuvaa, yksi jokaista talvisodan päivää kohti. Kauhasen mukaan valokuvissa on käsitelty eri teemoja kuten talvisodan alkamista, kotirintamaa, sotarintamaa ja kansainvälistä apua. Talvisodan tapahtumien valinnassa on käytetty historiantutkijoiden apua.
- Pallon kyljessä on puhelimella luettava QR-koodi, jonka kautta saa lisätietoa valokuvien taustoista.
Kauhanen voitti talvisodan muistomerkin suunnittelukilpailun vuonna 2013. Kauhasen työ valittiin yli kahdensadan ehdotuksen joukosta
Alun perin patsaan piti valmistua jo vuonna 2015, kun talvisodan loppumisesta tuli kuluneeksi 75 vuotta, mutta aikataulu oli liian kireä. Kuvanveistäjän mielestä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla on paras mahdollinen aika talvisodan muistomerkin paljastamiselle.
1,4 miljoonaa euroa maksavan muistomerkin ovat rahoittaneet valtio, Helsingin kaupunki ja Talvisotayhdistys.
- Patsas on hienolla paikalla Helsingin viimeisellä säilyneellä empire-torilla. Talvisota-aihe kosketti minua, sillä enot ja sedät ovat käyneet molemmat sodat. Lapsuudessa Leppämäessä kuulin tarinoita sodasta.
"Talvisota on yhdistävä asia"
Kauhasen Kajaaniin vuonna 1990 suunnittelema abstrakti Urho Kekkosen muistomerkki herätti aikanaan paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Kauhanen ei usko, että Talvisodan muistomerkistä syntyy samanlaista polemiikkia.
- Urho Kekkosen muistomerkki oli enemmän poliittinen ja henkilöön kohdistuva teos. Talvisota on yhdistävä asia. Uskon, että talvisodan muisto säilyy Suomessa pitkään.
Idean Talvisota-muistomerkkiin keksi alun perin talvisotayhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Martti Palo. Hänen ulkomaalaiset vieraansa kyselivät aina esimerkiksi käytyään Hietaniemen hautausmaalla, että missä Suomessa on talvisodan muistomerkki.
Itsenäisyyspäivänä avautuu myös Kauhasen näyttely Helsingin taidemuseossa, joka kytkeytyy suoraa Talvisodan muistomerkkiin. Näyttely kertoo Talvisodan muistomerkin tekemisestä ja taustoittaa aihetta. Taidemuseossa on myös esillä Kauhasen 2000-luvun tuotantoa.
Kauhasella on jo suunnitteilla seuraava projekti. Hän suunnittelee Tampereelle Väinö Linnan aukiolle installaatiota ensi kesäksi.
- Työ saattaa käsitellä vuoden 1918 tapahtumia, Kauhanen vihjaa.