Kuva Kuu­sa­mon jä­ris­tyk­sis­tä tar­ken­tuu

Helsingin yliopiston seismologian laitos on perustanut uuden väliaikaisen seismografiaseman Etelä-Kuusamossa olevan Kurvisen rajavartioaseman yhteyteen.

Helsingin yliopiston seismologian laitos on perustanut uuden väliaikaisen seismografiaseman Etelä-Kuusamossa olevan Kurvisen rajavartioaseman yhteyteen.

Rajavartioaseman pihalle, pienen rakennelman sisään sijoitettu laajakaistaseismometri toimii automaattisesti. Kesäkuussa asennettu laite on jo ehtinyt rekisteröidä kallioperän tärinöitä alapuoleltaan.

Väliaikaisasema täydentää 45 kilometrin päässä sijaitsevan Oulun yliopiston ylläpitämän Maaselän seismografiaseman toimintaa.



Kolmen lisäaseman tarve


Kuusamo on Suomen maanjäristysherkintä seutua, minkä vuoksi järistyksistä halutaan tarkempaa tietoa.

Pieniä rinnakkaisasemia on tarkoitus perustaa Kuusamoon useampiakin, mutta ainakaan tänä vuonna seismologian laitos ei tule erikoistutkija Matti Tarvaisen mukaan varsin kalliita investointeja enää tekemään. Kurvisen laitteiston arvo on noin 20 000 euroa.

"Tarkoitus olisi saada vähintään kolme lisäasemaa, joille onkin etsitty paikkoja eri puolilta pitäjää. Mahdollisesti uusia perustetaan taas ensi vuonna", Tarvainen arvelee.

Lisää seismometrejä alueelle sijoittamalla saadaan entistä paremmin selville pienet, magnitudiltaan alle yhden Richterin järistykset. Myös kallioperän liikkeen mallintaminen luonnistuu helpommin maanjäristyksen sattuessa.

Vaikka Kurvisen asema toimiikin tällä hetkellä niin sanottuna väliaikaisasemana, se voi jäädä paikalle pitkäksikin aikaa jos sijoituspaikka osoittautuu onnistuneeksi. "Asemaväkeä ei ole vielä koulutettu laitteen käyttöön, mutta jatkossa se voi tulla ajankohtaiseksi. Olisi hyvä jos he voisivat tehdä siellä esimerkiksi resetointeja", Tarvainen miettii.



Repeämälaaksossa liikahtelee


Kuusamoon ei olla Tarvaisen mukaan kehittelemässä Sysmän monipisteaseman kaltaista järjestelmää, jossa keskusaseman ympärillä on 16 aliasemaa melko lyhyen etäisyyden päässä toisistaan.

Sysmän aseman keskeinen tehtävä on valvoa kansainvälistä ydinkoekieltosopimusta osana maailman laajuista seismisten asemien verkostoa. Sen lisäksi Suomessa on kaikkiaan 14 maankuoren tärinöitä automaattisesti rekisteröivää seismografiasemaa.

Suomessa sattuu vuosittain 10-15 maanjäristystä, jotka ovat magnitudiltaan heikkoja eli 1-4 Richterin asteikolla mitattuna. Kuusamossa niitä on selvästi eniten. Kuusamon ja sen ympäristön vavahtelun aiheuttajana pidetään Kajaanin pohjoispuolelta Venäjän Kantalahteen ulottuvaa miljoonia vuosia vanhaa repeämälaaksoa, jossa maakuoren liikahtelut tuntuvat herkästi.

Ilmoita asiavirheestä