Kuu­tos­kau­pun­kien il­mas­to­työ jälleen ver­tai­lus­sa – hen­ki­lö­au­to­jen määrä noussut Oulussa ja Van­taal­la

Henkilöautojen määrä on tavoitteen mukaisesti laskenut vain Helsingissä, mutta noussut Oulussa ja Vantaalla. Siinä yksi poiminta kuuden suurimman kaupungin ekologisista indikaattoreista, joita on vertailtu nyt neljännen kerran.

Henkilöautojen määrä on tavoitteen mukaisesti laskenut vain Helsingissä, mutta noussut Oulussa ja Vantaalla. Siinä yksi poiminta kuuden suurimman kaupungin ekologisista indikaattoreista, joita on vertailtu nyt neljännen kerran. 

Autoistumisen indikaattori kuvaa liikenteen määrää ja tilantarvetta sekä sen aiheuttamia päästöjä ja melua. Tavoiteltava kehityssuunta on laskusuuntainen.

Kuutoskaupunkien – Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan – yhteisenä tavoitteena on, että kaupungin työntekijät kulkisivat töihin oman auton sijaan kestävämmillä tavoilla, kuten joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen.

Aktiivisimmat joukkoliikenteen käyttäjät löytyvät Helsingistä, jossa julkisen liikenteen hyvä tarjonta ja kaupunkirakenne luovat kilpailukykyisen liikkumismuodon autoilulle.

Kuutoskaupunkien yhteisten indikaattoreiden seuranta alkoi vuonna 2004. Nyt julkaistu raportti käsittelee vuosia 2015–2018.

Indikaattoreiden kehittämisen tavoitteena on löytää kaupunkien ympäristötyön vaikuttavuutta kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja, parantaa kaupunkien välistä vertailua sekä selkeyttää ympäristöraportointia.

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys asukasmäärään suhteutettuna on ollut pitkällä aikavälillä tavoitteen mukaisesti laskusuunnassa kaikissa kuutoskaupungeissa. Viime vuosina kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen on kuitenkin hidastunut tai jopa pysähtynyt.

Oulussa kokonaispäästöihin vaikuttaa muita kaupunkeja merkittävämmin energiaintensiivinen teollisuus.

Kaupunkien asukasmäärään suhteutetussa energiankulutuksessa on myös tavoitteen mukaisesti laskusuuntainen kehityskulku pitkällä aikavälillä. Muutokset viime vuosina eivät kuitenkaan ole olleet suuria.

Kaukolämmön osalta energialähteet ovat edelleen melko kestämättömällä pohjalla, kun suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan fossiilisilla energialähteillä. Positiivisin muutos on tapahtunut Oulussa ja Tampereella, joissa maakaasun ja turpeen osuus on selvästi vähentynyt.

Kuutoskaupunkien omistamien julkisten rakennusten sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksessa ei ole saavutettu tavoitteen mukaista laskusuuntaista kehityskulkua. Rakennusten ominaiskulutus on pysynyt lähes ennallaan tai jopa lisääntynyt.

Ilmoita asiavirheestä