Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen (vas.) mukaan rakennusalan "pahin syöpä", harmaan talouden pimeät kuutamokeikat, saadaan kuriin tekemällä täysremontti työttömyysturvaan.
Harjuniemi tuskailee, että harmaa talous on rakennusalalla "aivan perkeleellinen ongelma."
"Joidenkin laskelmien mukaan jopa kymmenen prosenttia alan arvonlisäyksestä on piilopalkkoja. Tämä tarkoittaa 600 - 800 miljoonaa euroa vuositalolla."
Harjuniemen mielestä nykyinen soviteltu päivärahamalli suorastaan suosii pimeitä urakoita. Se on erittäin epäedullinen pätkätyöläisille. "Sovitellusta työttömyyspäivärahasta pitää kokonaan luopua.", hän vaatii.
Remontille voimaa
SAK:n kokouksesta
"Työttömyysturvaa pitää ehdottomasti yksinkertaistaa niin, että työkeikan jälkeen saa yksiselitteisesti ja selkein perustein määräytyvää päivärahaa ilman pitkiä laskentajaksoja ja paperisotaa", Harjuniemi sanoo
Hänen mielestään ei ole oikein, että jos "erehtyy ottamaan pariviikkoisen korjaushomman valoisasti vastaan" joutuu sen jälkeen työttömyyspäivärahan sovitteluun ja odottamaan kauan, kunnes saa seuraavan kerran rahaa.
Rakennusliitto yrittää saada työttömyysturvan remontille lisää voimaa SAK:n kesäkuun edustajakokoukselta. Harjuniemen mielestä hallituksen tulisi ripeästi tarttua uudistukseen.
Lisäksi on saatava kuntoon se, että Suomessa toimivien yritysten on rekisteröidyttävä ennakkoperintärekisteriin, jolloin ne ovat verotuksen kontrollin piirissä.
Yksityisten työnantajien byrokratiarulettikin kaipaa helpotusta. "Nyt joutuu vaikkapa kirvesmiehen remonttihommiin palkatessaan ottamaan selvää palkkatasosta, huolehtimaan veroista, tietyistä maksuista ja vakuutuksista. Ei tässä ole mitään järkeä. Pitää olla yhden luukun maksuperiaate ja jakaa rahat edelleen sieltä."
Kotitalousvähennyksen tuplaamisesta 2300 euroon Rakennusliitto juuri teki yhdessä työnantajien kanssa esityksen valtiovarainministeriölle.
Kiitosta Rakennusliiton nokkamies antaa sisäministeri Kari Rajamäelle (sd.). "Hän on pannut rohkeasti itsensä likoon sen puolesta, että maahanmuuttopolitiikkaa saadaan järkevälle mallille. Hän on myös tehnyt töitä lisäresurssien saamiseksi poliisille pimeän työvoiman ja ulkomaalaisen työvoiman valvontaan."
Yritysten omille
palkkalistoille
Rajojen avautumista vappuna uusien EU-maiden työntekijöille Harjuniemi ei näe uhkana alan työllisyydelle. Tärkeää hänestä on se, että suomalaisyritykset ottavat ulkoa tulevat työntekijät omille palkkalistoilleen.
"Toivon tätä, mutta pelkään pahoin, ettei näy käy. Otetaan väkeä huijareiden, konnien ja välittäjäfirmojen kautta. Nyt monien ulkomailta lähetettyjen komennus- ja vuokramiesten työehdot ovat poikkeuksetta alittaneet Suomen laillisen tason."
Rakennusliiton mukaan ulkomaalaisten työllistyminen yrityksien palkkalistoille turvaa työehdot ja antaa ay-liitolle paremmat edellytykset puolustaa heitä. "Silloin ei ole kaiken maailman välittäjiä, hämähäkkejä ja konnia, jotka uhkailevat ja käskevät työntekijöitä lähtemään kotiin, jos he vaativat työehtosopimuksen mukaista palkkaa."
Vaikka Rakennusliitolla on jo nyt keinonsa saada työntekijät pois vastoin lakia tai työehtosopimuksia toimivista firmoista, on Harjuniemen mielestä väärin, että ay-liitto joutuu tällaiseen "mutapainiin". Sen tehtävä on yrittää tehdä mahdollisimman hyvät sopimukset ja valvoa niiden toteutumista.
Yritykseen, joka maksaa oikeat palkat, hoitaa työterveyshuollon ja järjestää henkilöstöpolitiikkansa nykyvaatimusten mukaan on tulossa jonossa ammattimiehiä. "Mutta alalla on paljon pieniä narikoita, jotka eivät huolehdi mistään ja joissa on epäselvää, saako palkkapäivänä tilin. Näitä väki karttaa", Harjuniemi toteaa.
"Eikä ay-liikkeen puolella ole heitetty pyyhettä kehään, vaikka globalisaatio ja uusliberalismin hepo laukkaa kovasti ja kyyti on kylmää. Työehtoja ja palkkoja aiotaan parantaa jatkossakin. Kotimarkkinoilla ei ole mitään syytä olla esittämättä reippaita vaatimuksia", Harjuniemi lisää.