Oululaiset kansalaisjärjestöt kampanjoivat perjantaista 25. marraskuuta lähtien 16 päivän ajan sukupuolistunutta väkivaltaa vastaan. Maailmanlaajuinen kampanja alkoi amerikkalaisen naisten oikeuksia ajavan järjestön johdolla 15 vuotta sitten. Tällä kertaa kansalaisjärjestöt kiertävät oululaisissa oppilaitoksissa kertomassa, miten väkivallan kohteeksi joutunutta esimerkiksi autetaan.
Väkivaltaisiin tilanteisiin valmistautuminen puuttuu usein tyystin oppilaitosten opetuksesta, kertoo Sinni-keskuksen eli tyttöjen ja naisten voimavarakeskuksen suunnittelija Mervi Heikkinen. "On useita ammatteja, joissa joutuu kohtaamaan väkivaltaa, mutta opetusta tai ohjausta väkivaltatilanteita varten ei useinkaan saa", Heikkinen sanoo.
Sukupuolistuneella väkivallalla tarkoitetaan, että sekä mies että nainen ovat kykeneviä väkivaltaan. Väkivaltaisuus liitetään usein osaksi miehisiä ominaisuuksia, mutta sen kautta rakennetaan Heikkisen mukaan sekä naiseutta että miehisyyttä. Myös mies voi joutua kotonaan väkivallan uhriksi.
Vuosittain noin 90 000 suomalaista naista joutuu avo- tai aviomiehensä väkivallan kohteeksi. Neljä kymmenestä ei kuitenkaan kerro kokemuksistaan. Väkivalta voi olla sekä fyysistä että henkistä: esimerkiksi jatkuvaa arvostelua, nimittelyä, halventamista tai nöyryyttämistä. Väkivallaksi voi luokitella myös taloudellisen kiristämisen: mies saattaa esimerkiksi kontrolloida naisen rahojen käyttöä ja estää tätä käymästä töissä.
Suurin osa Oulun ensi- ja turvakodin asiakkaista on naisia, jotka tulevat turvakotiin pienten, alle kouluikäisten lasten kanssa. Naisiin kotonaan kohdistuneesta väkivallasta ei vielä esimerkiksi 20 vuotta sitten puhuttu, arvioi turvakodin avopalvelukeskuksen johtaja Riitta Pohjoisvirta.
"Ikkunat aukesivat toden teolla kymmenisen vuotta sitten. Meille tulee naisia kaikista yhteiskuntaluokista. Yhteistä heille on se, että väkivalta on usein jatkunut jo pitkään", Pohjoisvirta kertoo. Viime vuonna turvakodissa vieraili 140 naista ja 190 lasta.