Kuusisaaresta löytynyt husaaripiippu tai partamiespiippu on tavanomainen löytö, kertoo tutkija Esa Mikkola Museoviraston Arkeologisista kenttäpalveluista. Mikkola on silti ilahtunut löydöstä.
– Se kertoo siitä, että 1700-luvulla myös täällä Kuusisaaressa on ollut toimintaa. Täällä on selkeästi ollut asutusta ja varhaista teollisuutta.
– Hauska, että tältäkin alueelta löytyy tällainen, vaikka Kuusisaari on ollut reunamilla eikä tämä ole vanhinta kaupunkialuetta, Mikkola sanoo.
Kuusisaaresta löytyneen piipun muoto on hänen mukaansa harvinen. Valkosavesta polttamalla valmistettu husaaripiippu oli Euroopassa yleinen piippu 1700-luvulla.
– Ne eivät olleet kovin kestäviä, vaan ne menivät helposti rikki. Siksi niitä löytyy paljon kaivauksilta, Mikkola sanoo.
Piippuja valmistettiin Euroopassa sarjatyönä. Erilaisia malleja oli runsaasti. Piipun mallista ja siinä olevasta tekstistä voidaankin päätellä, millä aikakaudella piippua on käytetty.
Mikkolan mukaan Kuusisaaresta löytynyt piippu on 1700-luvun lopun tuote.
Euroopan muotivirtausten
mukana
Oulun oli 1700-luvun loppupuolella Suomen mittapuulla moderni ja aikakauden muotivirtausten mukaan elävä kaupunki.
– Pohjanmaan kaupungit ovat vesireittien ansiosta olleet selvästi edellä muita Suomen alueita, Mikkola sanoo.
Oulu oli jo tuolloin tärkeä kauppapaikka, ja erityisesti tervakauppa nousi merkittävään rooliin 1700-luvulla. Kauppalaivojen mukana Suomen rannikkokaupunkeihin kulkeutui Euroopan uutuustuotteita ja -tapoja.
Kuusisaaressa on tehty arkeologia koekaivauksia touko-kesäkuussa. Ne päättyivät perjantaina. Kaivauksia tehdään myöhemmin lisää. Mikkolan mukaan vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin kaivauksia jatketaan.
Ennestään tiedetään, että Kuusisaaressa on toiminut Pikisaaren tapaan pikiruukki. Kaivausten perusteella alueelta on löytynyt myös asuinrakennusten kerrostumia.
