Oulu
Satavuotisjuhliaan viettävän Kuusiluodon koulun ylpeydenaihe on Pohjois-Suomen ainoa ilmaisutaitopainotteinen lukio. Ehkä juuri tämän vuoksi Kuusiluodon lukio on myös Oulun suosituin. Ainakin ykköstilan saavuttaminen ja ilmaisutaitoon panostaminen osuivat samaan aikaan, 90-luvun lopulle.
Ilmaisutaitopainotteinen lukiosta tuli jo vuonna 1987, mutta vasta Jorma Kreivin rehtorikautena 1995-98 asiaan ryhdyttiin tosissaan paneutumaan, kertoo ilmaisutaidon lehtori Riitta-Mari Punkki.
Nykyisin teema läpäisee koko koulun: ilmaisutaidon peruskiveä, draamaa ja teatteria, hyödynnetään niin taide- kuin muissakin aineissa. Ilmaisutaitoon liittyvät myös media ja viestintä, joiden opetusta on alettu kehittää tänä syksynä.
Punkin mielestä painotteisuudesta johtaa suora linja koulun perustajan ja ensimmäisen rehtorin Mauno Rosendalin ajatuksiin. "Siinä on mukana hyvin vahva humanistinen näkemys - vuorovaikutus, toisten kanssa toimiminen ja maailman tutkiminen. Yhteyttä ei voi olla näkemättä."
Kovaa kasvua
Humanistinen kasvatusihanne oli yksi Mauno Rosendalin (1848-1917) johtoajatuksista, arvioi koulun vaiheisiin perehtynyt historian lehtori Jukka Juntunen. Lisäksi Rosendalia elähdyttivät kansallismielisyys ja yhteiskasvatusaate. Kuusiluodon koulu, alkuperäiseltä nimeltään Oulun suomalainen yhteiskoulu, olikin Pohjois-Suomen ensimmäinen sekä tytöille että pojille tarkoitettu opinahjo.
Aluksi lapsia oli vain luokallinen, mutta pian koulu muuttui kahdeksanluokkaiseksi, ja vuonna 1911 oppilaita oli jo 350. Suosion nousuun vaikutti juuri yhteiskoulumuoto, arvelee Juntunen. Noilta ajoilta on jäänyt perinteeksi, että Kuusiluotoon hakeutuu runsaasti oppilaita maaseudulta.
Nykyiseen päärakennukseensa koulu muutti vuonna 1908 toimittuaan sitä ennen vuokratiloissa. Sotien jälkeen koitti voimakas kasvuvaihe, ja lääninarkkitehti Victor Sucksdorffin suunnittelemaa jugendtaloa laajennettiin vuosina 1955 ja 1960.
Tilanahtaudesta kärsitään silti yhä, tällä hetkellä oppilaita on 553. Helpotusta on luvassa vuonna 2004, kun yläaste muuttaa muualle.
Yksityisenä aloittanut koulu siirtyi vuonna 1920 valtion omistukseen, ja sen taloudellinen tilanne parani huomattavasti. Samalla nimi muuttui Oulun yhteislyseoksi. Nimi oli käytössä vuoden 1974 peruskoulu-uudistukseen asti, jolloin koulu jaettiin Kuusiluodon yläasteeksi ja lukioksi.
Näkyviä hahmoja
Ennen yliopiston aikaa oppikoulut olivat Oulussa merkittäviä kulttuurivaikuttajia. Näkyviä ja aktiivisia persoonallisuuksia oli myös Suomalaisen yhteiskoulun ja Oulun yhteislyseon opettajakunnassa.
Mauno Rosendal ehti koulu-uransa ohella toimia herännäisjohtajana ja valtiopäivämiehenä. Häntä rehtorina seuranneesta Heikki Karjalaisesta tuli vuonna 1931 Oulun kaupunginjohtaja ja myöhemmin kansanedustaja. Vuosina 1931-1958 rehtorina ollut Kaarlo Metsävainio puolestaan ponnisteli yliopiston saamiseksi Ouluun.
Historianopettajana toiminut Jalo Veikko Wainio kirjoitti 30-luvun henkeä tihkuvia poikakirjoja ja oli IKL:n kansanedustajana. Hänen kollegansa Reino Routavaara ansioitui paikallishistorioitsijana. Myöhemmistä vaikuttajahahmoista mainittakoon vuosina 1965-76 historian lehtorina ja vararehtorina toiminut Martti Ursin.
Tunnettuja koulun oppilaita olivat muun muassa Lapin läänin maaherra (1938-47) Kaarlo Hillilä, kirjailija Tatu Vaaskivi ja säveltäjä Sulho Ranta. Nuorempaa ikäpolvea edustavat monitaiteilija Rax Rinnekangas ja kirjailija Eila Kostamo.
Satavuotisjuhlaan liittyvä, lokakuun lopulla alkanut Uusinta tieteessä -luentosarja on esitellyt Kuusiluotoa käyneitä tutkijanimiä. Näitä ovat muun muassa akateemikko Pekka Jauho ja geenitutkija Leena Peltonen-Palotie.
Juhlinta huipentuu tulevalla viikolla. Seniorioppilaat pitävät koululla aamunavauksia, ja keskiviikkona järjestettävänä Vanhan ajan päivänä eläydytään menneiden aikojen koulunkäyntiin.
Keskiviikosta lähtien Oulun taidemuseossa on esillä Kymmenen kuusiluotolaista taiteilijaa -näyttely. Perjantaina Kuusiluodon koululla julkistetaan juhlakirja, avataan Kaarlo Metsävainiosta kertova valokuvanäyttely sekä entisten ja nykyisten oppilaiden kuvataidenäyttelyt. Pääjuhla on ensi lauantaina.