Liikuntarajoitteisilla ei ole luvassa esteetöntä pääsyä suunniteltavaan Kuusiluodon keskuslukioon. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2001 Jukka Karjulan (kesk.) ponnen, jossa kaupunginvaltuusto edellytti suunnitellussa ja rakentamisessa huomioitavaksi liikuntarajoitteisten mahdollisuus koulutilojen käyttöön.
Tekninen lautakunta joutui kuitenkin tiistaina vastaamaan, ettei Kuusiluodon kouluun ole mahdollista toteuttaa valtuustoponnen edellyttämällä tavalla kokonaisvaltaista esteettömyyttä koulutilojen käytössä.
Lautakunnan mukaan ulko- ja sisätilojen sekä kerrostalojen välinen esteetön kulku edellyttäisi monimutkaisten kulkuluiskien täydentämää henkilö- ja porrashissien verkostoa. Hankesuunnitelmissa ja tavoitehinta-arvioissa ei esteettömyyteen ole varauduttu. Rakennussuunnittelussa pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan liikuntarajoitteiset.
Kuusiluodon koulu on rakennettu 1907-1908. Rakennusta on laajennettu 1955 ja 1960. Laajennusten myötä koulussa on kerrosten välillä korkeuseroja. Myös kellari on tarkoitus ottaa käyttöön kuvaamataidon opetuksessa, sillä Kuusiluotoon yhdistettävä Toppilan lukio painottaa kuvataiteita.
Tekninen lautakunta antoi myös lausuntonsa Kuusiluodon koulun peruskorjauksen hankesuunnitelmasta. Tavoitekustannusarvio ylittyy 679 000 eurolla ja nousee näin 5,7 miljoonaan euroon.
Lisäksi liikuntasalin muuttaminen monitoimisaliksi lisäisi kustannuksia 89 000 eurolla. Ainostaan Oulun taidekoulu pystyisi tarjoamaan lukion käyttöön draamaopetukseen soveltuvia tiloja monitoimisalin korvauksena. Toisaalta taidekoulun kortteliin on tekeillä kaavamuutos, jonka vaihtoehdoista useimmissa esitetään taidekoulun purkamista, jolloin tontti otettaisiin asuntotuotantoon.