Kuuselle ennustetaan vähintäänkin keskinkertaista kukintaa lähes koko maahan, mutta siemensadosta tuskin tulee samanveroista. Tuholaisriski on nimittäin nyt tavanomaista suurempi.
Viime vuosina kuusella on ollut useita hyviä, jopa erinomaisia siemensatoja, joiden turvin siemeniä ja käpyjä ravintonaan käyttävät hyönteiset ovat lisäntyneet.
Kun useamman vuoden kestäviä katovuosien jaksoja ei ole ollut, hyönteisiä otaksutaan nousevan lepovaiheesta siiville sakein parvin.
”Aikuiset yksilöt käyvät ämunimassa emikukintoihin useimmiten heti siinä vaiheessa, kun ne kääntyvät alaspäin ja alkavat kehittyä varsinaisiksi kävyiksi”, sanoo tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitokselta.
Useita lajeja ahmimassa
Kuusen kukinta alkaa normaalivuosina eteläisessä Suomessa toukokuun lopussa. Pohjois-Pohjanmaalla kuusen latvukset alkavat yleensä punertua emikukista noin viikkoa myöhemmin.
Kuusenkäpyissä toukat elävät joko siemenen sisällä sitä ahmien tai sitten ne kaivelevat käytäviään käpyyn sen lapakkoa mutustellen, jolloin myös siemenet ovat mennyttä.
Kuusen siemensatoa isommassa määrin syöviä lajeja on puolenkymmentä, mutta kaikkiaan niitä viihtyy kävyissä huomattavasti isompikin joukko.
Niin oravien, käpylintujen ja -tikkojen kuin käpyjä noukkivan ihmisenkin kannalta ikävimmiksi lajeiksi Hokkanen listaa pistiäisen nimeltä siemenkiilukainen, käpykääriäinen ja käpykoisa -nimiset pikkuperhoset sekä käpykärpäsen.
Näille lajeille on muiden tuhohyönteisten tapaan tyypillistä, että ne voivat viettää neljästä viiteenkin vuotta lepovaiheessa, kuten koteloina, ilmestyäkseen hyvien satovuosien tullen taas elinvoimaisina kuusen riesaksi.
Hokkasen mukaan hyönteiset ovat nimenomaan juuri kuusen ongelma.
Mäntyjen siementuotantoa ne eivät juurikaan uhkaa.
”Kuusen siemenet ovat suurempia ja ne ovat ravintoarvoltaankin parempia. Kuusella on myös se ominaisuus, että hyvissä olosuhteissa siemensato muodostuu todella runsaaksi. Eli kuusi on hyönteisillekin ajoittain varsinainen ruoka-aitta, ja aikojen saatossa sitä hyödyntämään on kehittynyt melkoinen lajikirjo.”
Varisevia käpyjä Lapissa
Ensi kesän siemensato tulee kuusella siis todennäköisesti katoamaan pääosin hyönteistoukkien suihin, joten metsäviljelyn tarpeisiin niitä tuskin jää.
Parhailla paikoilla siemeniä syntynee käpyihin kuitenkin niin paljon, että osa voi päästä varisemaan ensi keväänä myös maahan saakka.
Siemenet valmistuvat kesän aikana, mutta niiden kypsyminen sirkkataimia tuottaviksi riippuu koko kasvukauden lämpösummasta.
”Pääsääntöisesti kuusi tiputtaa siemenet seuraavan kevään tai kevättalven aikana. Jos syksyllä on pitkiä kuivia kausia tai tuholaisia on ollut paljon, varisemisen on havaittu tapahtuneen jo syksyllä.”
Tänä keväänä tuoreita käpyjä on vain Lapissa. Pohjoisimmassa Suomessa siemeniä on päässyt leijailemaan maahankin saakka, sillä hyönteiset eivät yleensä verota satoa yhtä voimallisesti kuin etelämpänä. Muualla maassa kuusissa näkyvät kävyt ovat vanhempaa vuosikertaa, eikä niissä ole enää siemeniä.
Oravat kärsineet siemenkadosta
”Kuusen siemenkato on kohdellut kaltoin oravakantoja. Hengissä säilyneet ovat joutuneet nakertamaan vähiä männynkäpyjä tai kuusen kukkasilmuja. Lumien sulettua ne ovat voineet alkaa monipuolistaa ravintoaan”, Hokkanen kertoo.
Havupuiden siemeniä syövillä linnuilla ei ole ollut yhtä ankeaa. Niillä on siivet, ja esimerkiksi käpylinnut ovat pääosin lentäneet maan rajojen yli satoisimpiin käpymetsiin.