Matkailuyrittäjä Vesa Määttä viskoo viehettä Kuusamon Rukajärven kylässä pienen järven rannalla. Tuota pikaa kala tarraa koukkuun ja saaliksi nousee parikiloinen kirjolohenvonkale.
Vielä pari vuotta sitten virvelöinti ei ollut paikalla mahdollista. Alueella levittäytyi pajukkojen valtaama pelto, jota halkoi kalaton puropahanen.
"Epäsiistiksi maisema alkoi muuttua, kun suopeltojen viljely oli lopetettu. Ajateltiin, että näkymät paranevat kerralla, jos pellolle tehtäisiin järvi", Vesa Määttä selvittää.
Kaivurit ilmestyivät Määttien yrittäjäperheiden asuntojen lähellä olevalle peltoaukiolle toissa kesänä, ja Kuusamoon alettiin luoda uutta järveä, jonka puro synnyttäisi.
Nyt viljelysten paikalla lainehtii kalliopohjainen, kolmen hehtaarin laajuinen ja enimmillään viiden metrin syvyinen tekojärvi, Norojärvi.
Joutomaat
Rukan rinteille
"Parhaillaan kaivuutöissä oli neljä kaivinkonetta. Mutaa ja suoturvetta ajettiin pois 15 000 kuutiota", Vesa Määttä kertoo.
Määrä vastaa tuhatta autokuormaa.
Suurin osa maamassoista myytiin lähistöllä sijaitsevan Rukan laskettelurinteiden pohjiksi.
Operaatiolle on kertynyt melkoisesti hintaa, kun myös uusia maita on pitänyt rahdata rannoille.
Suururakan odotetaan kuitenkin poikivan kulunsa takaisin ennen pitkää. Määttä toteaa rannoilla olevien suvun puolenkymmenen talotontin arvon jo nousseen, ja peninkulman päässä sijaitseva Rukan Salonki -mökkikylä on saamassa uudenlaista sisältöä ohjelmapalveluihinsa.
"Matkailijat ovat kiinnostuneet saalisvarmoista kalapaikoista. Niitä Kuusamossa ei oikein ole. Sellainen tästä olisi tarkoitus rakentaa."
Pyyntikokoisia kirjolohia Norojärveen vapautettiin talvella. Viime kesänä istutettiin ahvenia ja siikoja. Pilkinnällä ja virvelöinnillä on voitu varmistaa, että kalat viihtyvät hyvin uudessa kodossaan: saalista on tullut.
Järvi kerää vetensä muutaman sadan hehtaarin laajuiselta valuma-alueelta, joka käsittää etupäässä soita. Läpivirtauksen ansiosta asumattomilta seuduilta tuleva vesi pysyy hapekkaana, mikä takaa lohikalojen hyvinvoinnin.
Määtän mukaan Rukan matkailukeskuksen ympäristössä ei ole liioin sopivia uimapaikkojakaan. Norojärvi on jo nyt sellainen, mutta kesän aikana se ehostuu vielä entisestään tarkoitukseen: vesistö viimeistellään kauttaaltaan hiekkarantaiseksi. "Voivat täällä ulkopuolisetkin käydä virkistäytymässä, kunhan vain paikkoja ei roskailla", Määttä miettii.
Tekojärvet
erikoisalaa
Norojärvi ei ole perheyrityksen ainoa vesistöluomus. Heidän 12 kelohuvilan kylänsä sijoittuu myös keinotekoisen järven rannoille. Liki kahdeksan hehtaarin laajuinen sokkeloinen vesistö syntyi soiden päälle puolenkymmentä vuotta kestäneen uurastuksen jälkeen.
"Tosi vaikea oli luvat saada toimenpiteille siellä, mutta tässä tapauksessa ongelmia ei ollut. Koska vettä ei oteta toisesta vesistöstä, eikä kohde rajoitu sellaiseen, viranomaiset eivät lupaa edellyttäneet."
Norojärvi muodostui, kun pellolla ollut puro padottiin alapuoleltaan. Kookas pato on rakennettu niin, että veden korkeutta voidaan tarvittaessa säädellä.
Kuusamossa tekojärvet ja -lammet ovat luonnonravintolammikoita lukuun ottamatta toistaiseksi harvinaisuuksia. Määttien tekemien lisäksi niitä on tiettävästi vain yksi ainoa, edeltäjiään selvästi pienempi kooltaan.