Huttusella ei ollut aiempaa kokemusta kääntämistyöstä, mutta into tehdä runoilijan tuotantoa tunnetummaksi poiki omakustannekokoelman.
"Tulevat lempeät sateet, tuoksuu maa
pääskyjen äänet taivaallaan
yöllä sammakot lammessa kurnuttaa
villiluumut on valkeissa kukissaan
punarinta koreissa höyhenissään
aidalla kujeillen visertää
vaan sodasta mikään, ei yksikään
tiedä, ei välitä tietääkään
Linnut ja puut vähät välittää
kun ihminen täältä häviää
kevät kun aamuun herää
tuskin muistaa meitä enää"
Vanhan tieteisfiktion ystäväksi tunnustautuva Harri Huttunen törmäsi sattumalta Sara Teasdalen dystooppiseen runoon There Will Come Soft Rains (suomennettu Tulevat lempeät sateet) lukiessaan säkeiden innoittamaa Ray Bradburyn tieteisnovellia.