Oulun kaupunki ja Oulun tiepiiri tervehtivät eilen tiistaina iloisesti valtiovarainministeriön tiedotetta, jossa Oulu-Korvenkylä-tien parantamiseksi esitetään erityisjärjestelyjä. Siinä valtion osuus hankkeen käynnistymisestä erääntyisi maksettavaksi vuonna 2009.
Oulun tiepiirin tiejohtaja Erkki Myllylän mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Oulun kaupunki maksaa noin 28,5 miljoonan euron kustannukset aluksi itse ja valtio maksaa kaupungille takaisin vuonna 2009.
Tosin ennen kuin Kuusamontiellä päästään ruuhkien lisäksi manailemaan tietöitä, kaupunginvaltuuston täytyy hyväksyä tämä esitys.
Toteuttamisen
arvoinen hanke
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen korostaa, että valtiovarainministeriön kanssa ei olla käyty mitään konkreettisia keskusteluja.
"Keskusteluja ollaan valtiovarainministeriön kanssa käyty viranhaltijatasolla pitkin vuotta, koska hanke on mielestämme tärkeä. Valtiosihteeri Raimo Sailas oli maanantaina yhteydessä minuun ja halusi tarkempaa tietoa tästä hankkeesta ja mahdollisuudesta jakaa kustannuksia tietyn siirtymävaiheen ajan."
"Omissa nimissäni olen valmis tätä täällä päässä esittelemään. Konkreettisesti ei olla mitään keskusteltu siitä, että tarkoittaisiko tämä sitä, että kaupunki rahoittaisi tämän ja valtiovarainministeriö maksaisi takaisin investoinnin korkokulut", Nenonen kuvailee.
Haluja hankkeen toteuttamiseen kuitenkin löytyy. Nenonen toivoo, että luottamushenkilöhallinto on valmis hankkeen hyväksymään.
"Se on tärkeä hanke ja se täytyy saada toteutukseen", Nenonen sanoo.
Myllylän mukaan koko tiepiirissä ollaan hyvillään, että valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarviossa Kuusamontien hankkeeseen on suhtauduttu myönteisesti. Onhan Kuusamontien parantamisesta tingattu jo pitkään.
"Suunnittelun tasolla olemme valmistautuneet siihen, että hanke todella käynnistyy ensi vuonna", hän sanoo.
Hyvään mieleen on kuitenkin muitakin, ja muillakin syitä.
"Ruskon teollisuusalue tarvitsee nykyistä paremmat liikenneyhteydet, jotka antaisivat myös sysäyksen alueen kehittymiselle. Siellä elinkeinoelämä on jo vuosia toivonut parempia liikenneyhteyksiä", Myllylä toteaa.
Raahen meriväylä
ruopataan
Valtiovarainministeriön esitys Raahen meriväylän sijoittamisesta liikenne- ja viestintäministeriön ensi vuoden uutena käynnistyviin hankkeisiin kuulostaa Raahen kaupungin satamakapteenin Sakari Kleimolan korvissa todella hyvältä.
"Sillä päästään hyvin alkuun. Jos kaikki asiat etenevät hyvin, voi olla, että ensi keväänä päästään jo ruoppaamaan. Voi olla, että kolmen vuoden päästä syväväylä on jo valmis", sanoo Kleimola.
Raahen meriväylän syventäminen nykyisestä kahdeksasta metristä kymmenen metrin kulkusyvyyteen turvaa alueen teollisuuden toimintaedellytykset, koska Rautaruukin kehittämä puskuproomujärjestelmä on poistumassa käytöstä vuosikymmenen lopussa.
Väylän syventäminen varmistaa myös talvimerenkulun avustustoiminnan, koska syventämisen jälkeen väylällä voidaan käyttää myös kaikkein suurimpia jäänmurtajia.
Väylähankkeen kustannusarvio on valtion väyläosuudella 30 miljoonaa euroa. Suunnitelmissa on myös sataman kulkuväylän oikaiseminen nykyisen aallonmurtajan läpi sekä uusien laiturien rakentaminen ja satama-altaan syventäminen.
Satamassa tehtävien töiden kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa. Hanke mahdollistaa samalla nykyisten kuljetin- ja lastinkäsittelyjärjestelmien käytön.
Nykyinen tilanne väylähankkeen osalta on se, että kaupunki odottaa vesioikeuden lupaa. Jos lupa tulee, alkaa syväsatamahankkeen valmistelu. Kleimolan mukaan ensimmäisenä on vuorossa ruoppausmassojen läjitysalueen tekeminen. Sen kustannusarvio on 1,3 miljoonaa euroa.
"Se siis edellyttää vesioikeuden luvan lisäksi Raahen kaupunginvaltuuston erillispäästöstä."
Syväväylä- ja satamahanketta ovat yhteistyössä valmistelleet Merenkulkulaitos, Raahen kaupunki ja Rautaruukki Oyj.