Oulu Kuusamontien uudistuksiin ei ole luvassa rahaa lähivuosina. Oulussa maanantaina vieraillut Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjaluoto totesi, ettei Kuusamontie kuulu niihin hankkeisiin, joihin Tiehallinto ensimmäiseksi anoo valtiolta rahaa.
Oulun tiepiiri julkisti maanantaina toiminta- ja taloussuunnitelmansa vuosille 2003-2006. Suunnitelmissa painotetaan etenkin tieverkon ylläpidon tärkeyttä.
Kuusamontie on tiepiirin tärkein kehittämishanke lähivuosina, ja kiireisimmät kohteet ovat Oulun kaupungin alueella.Työmatkaliikenne sujuu jatkuvasti huonommin ja vilkkaimmat liittymät ruuhkautuvat.
Pääjohtaja Karjaluoto on tiepiirin kanssa samoilla linjoilla, mutta ennen Kuusamontietä ja ovat rahoitusvuorossa esimerkiksi Tampereen läntinen ohitustie, Viitostie välillä Joroinen-Varkaus sekä Raision eritasoliittymä, joille anotaan rahaa ensi vuonna. "Tilanne ei näytä kovin hyvältä ", Karjaluoto myöntää.
Pohjantielle sähköisiä rajoituksia
Paljon puhuttua Pohjantien sadan kilometrin nopeusrajoitusta pääjohtaja Karjaluoto pitää hyvänä. Vastaavaa ratkaisua käytetään muissakin kaupungeissa. "Jos haluttaisiin turvallisesti toteuttaa 120 kilometrin tuntinopeus, pitäisi miettiä, mitä liittymiä poistettaisi", Karjaluoto huomauttaa.
Oulun keskustan kohdalle Pohjantielle on suunnitteilla mahdollisesti jo tänä syksynä seitsemän sähköistä nopeusrajoitusmerkkiä Kontinkankaan ja Laanilan välille. Rajoitukset vaihtelevat 80:n ja sadan kilometrin tuntinopeuden välillä.
Pohjantien liikenne Oulun kaupungin kohdalla on lisääntynyt vuoden 1998 jälkeen 32000:sta 50 000:een vuorokaudessa. Pääjohtaja Karjaluoto myöntää, että Pohjantie on käymässä liikennemäärään nähden vanhanaikaiseksi, ja tilanne Nelostiellä on jo kymmenen vuoden päästä ratkaisevasti erilainen kuin nyt.
Tiepiirin suunnitelmien toteutumista Pohjantien sähköisten opasteiden järjestelmästä Haaransillan ja Kellon välille 35 kilometrin pituiselle jaksolle jouduttaneen odottelemaan muutaman vuoden.
Vuosien 2003-2006 toimintasuunnitelmat on laadittu siitä lähtökohdasta, että tienpidon määräraha säilyy noin 70 miljoonan euron tasolla. Tieverkon hoitoon käytetään vuosittain noin 40 prosenttia ja päällystetyn tieverkon ylläpitoon noin 30 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Uuden rakentamiseen on mahdollisuus käyttää vuosittain noin 5-6 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna tiepiirin kokonaisrahoitus oli 95 miljoonaa. Se sisältää perustienpidon lisäksi kehittämis- työllisyys ja EU-rahoituksen sekä erillishankkeena toteutettavan Oulunsalon Lentokentäntien rahoituksen.
Pääjohtaja Karjaluoto myönsi, ettei maan tieverkon kunnosta ole huolehdittu niin hyvin kuin olisi pitänyt. "Kun halkeamia ja kuoppia näkyy tiessä, ollaan kunnossapidossa jo auttamattomasti myöhässä. Tiestön kunnossa mennään alaspäin", sanoi Karjaluoto."
Tiepiirin suunnitelmissa onkin, että perustienpidon rahoista pääosa käytetään teiden kunnon säilyttämiseen, sillä huonokuntoisista teistä tulee lisäkustannuksia sekä valtiolle että autoilijoille. Ohjelmakauden yksi tärkeimpiä tavoitteita on pysäyttää teiden kunnon huononeminen.