Navetassa vieraili trulli. Yö oli kirkas, ketään ei nähty, koira ei haukkunut, jälkiä ei havaittu. Kuitenkin talon sonnimulli menetti häntänsä trullin taikapussiin, kertoo isäntä Kuusamossa.
Kaleva paljastaa 10.4.1966 julkaistussa uutisessaan, kuinka Kuusamon poliisi oli avuton trullien eli pääsiäisnoitien edessä.
Trullien kiinni saaminen on toivoton tehtävä, kommentoi Kuusamon nimismies Erkki Muttilainen vanhassa Kalevassa. - Ihmiset eivät puhu, onko se tuttavan suojelua vai noituuden pelkoa, nimismies ihmettelee.
Trulli Kuusamon pääsiäisessä oli yhtä piintynyt tapa kuin mämmituokkonen kaupunkilaisperheen pöydässä, todettiin.
Trulli eli rulli oli kiinnostunut navettaeläimistä, lehmistä, vasikoista ja lampaista. Se leikkeli eläimistä nahanpalasia, häntiä, otti verta mukaansa. Trulli keräsi noitapussiinsa nahanpaloja, kynsiä ja verta.
Trulleja oli ollut liikkeellä Kalevan vanhan uutisen mukaan Kuusamon lisäksi esimerkiksi Sallassa, Ylivieskassa ja Paanajärvellä.
Avantoon kastamisessa ei poliisilla sanomista
Taikauskoinen väki odotti ennen trullien vierailua sydän sykkyrällä. Navetan ovien eteen kasattiin sirppejä, viikatteita, kirveitä ja sahoja. Ovenkamananaan vedettiin tervalla suojeleva ristinmerkki. Noitavalkeita poltettiin navettojen vierellä.
Trulleja saatiin harvoin kiinni. Kalevan vanhan uutisen mukaan Ylivieskan lähellä trulli oli tavattu itse teossa. Miehen takinhihojen läpi pujotettiin heinäseiväs ja hänet kastettiin avannossa parinkymmenen asteen pakkasessa. Sitten Mies heitettiin maantielle likomärkänä. Kylän rullivierailut loppuivat siihen.
- Sellaisesta avantoon kastamisesta ei ole poliisilla mitään sanomista, jos konsti sitten vain tepsii, Kuusamon nimismies kommentoi Kalevassa vuonna 1966.
Vielä 1970 Kalevassa kerrottiin trullitarinaa kuin kauhuelokuvaa konsanaan. - Olento hyökkäsi ovea kohti rääkäisten pahasti. Juuri kun oli saamaisillani taskulampun käteeni, sain potkun silmääni, trullin navetasta yllättänyt kertoo.
Trullit toimivat usein naapurikateuden ja pahansuopaisuuden voimalla.
Juuri pääsiäislauantaina pahoilla voimilla uskottiin olevan valta, joten noidat liikkuivat erityisesti silloin ahdistamassa ihmisiä ja karjaa. Kokkojen polttamisella haluttiin karkottaa noitia ja pahoja henkiä.
Pääsiäiskokkoperinne elvytettiin Oulussa vuonna 1980, jolloin Lammassaaressa poltettiin kokkoa.
Totista juhla, ei tietoa viinipäniköistä
Kun nykyisin pääsiäisenä karataan mökille nautiskelemaan viinipänikästä, herkkuruuista ja suklaamunista, ennen pääsiäisen vietto oli totista ja ankeaakin.
Vanhoihin tapoihin Suomessa kuului, ettei pitkäperjantaina saanut kyläillä edes lähimmissä naapureissa, korkeintaan kirkossa. Kaikkien tuli pysyä kotona hiljaisina ja ankarastikin paastoten.
Raja-Karjalassa katsottiin synniksi, jos pitkäperjantaina nauroi niin, että hampaat näkyivät. Ruoka saatettiin syödä kylmänä, koska tulta ei saanut tehdä.
Koko pääsiäisviikko, hiljainen viikko oli kirkollista, vakavaa juhla-aikaa. Säädöksillä rajoitettiin huvitilaisuuksien järjestämistä.
Liekö juhlan karu perinne syynä siihen, että 1980-luvun hupiohjelma Velipuolikuun Pääsiäishanukas-sketsi iski suomalaisten huumorintajun ytimeen. Muinaissuomalaisen perinteen mukainen hanukas on maukas lisä pääsiäispyhien juhlapöytään.
Pääsiäishanukas Ylen Elävässä arkistossa:
