Kuu­sa­mon niin sanotun ank­ka­mal­lin kaavan ongelma olikin kai­vos­elin­kei­non pois­sul­ke­mi­nen

Kaava elinkeinoa nimeämättä olisi voinut toimia.

Juomasuon alue on Kuusamon luontomatkailun kannalta tärkeillä alueilla.
Juomasuon alue on Kuusamon luontomatkailun kannalta tärkeillä alueilla.
Kuva: Esko Korpela

Matkailu- ja luontoarvoja ilmentäviä kaavamerkintöjä olisi voitu käyttää Kuusamon strategisen yleiskaavan niin sanotulla Ankan alueella, mikäli niihin ei olisi liitetty määräystä kokonaisen kaivos-elinkeinon sulkemisesta alueelta, sanoo Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) pysytti hallinto-oikeuden ratkaisun, jolla niin sanottu ankkamalli kumottiin. Päätöksessä merkittäviä olivat perustelujen muutokset, Pölönen sanoo.

– Huomionarvoista on, että ratkaisussa ei viitata hallinto-oikeuden ratkaisun tavoin riittämättömiin kaavallisiin selvityksiin, vaan siinä pidetään käytettyä kaavoitustekniikkaa lakiin perustumattomana.

Pölönen näkee oikeustilan selventyneen sen ansiosta, että Kuusamon kaupunki vei asian KHO:n käsiteltäväksi.

– Yhtä elinkeinoa ei voida kieltää yleiskaavassa toteutetulla tavalla laajalla alueella.

Matkailu- ja luontoarvoja korostavia kehittämismerkintöjä olisi voinut jäädä kartalle niin sanotulla Ankan alueella, mikäli lainvastaisiksi nyt todettuja määräyksiä ei olisi liitetty merkintöihin.

– Merkinnät muodostivat lainvastaisiksi todettujen kaavamääräys-ten kanssa kokonaisuuden ja kumottiin siksi.

Kaavoituksen kautta syntyvää estettä kaivoksille ei KHO:n ratkaisu sulje pois.

– Kun kyse on kunnassa matkailun ja luontoarvojen kannalta tärkeäksi arvioidusta alueesta, kaavallinen este voi syntyä KHO:n ratkaisusta huolimatta, arvio Pölönen nykytilaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus pani alulle maankäyttö- ja rakennuslain uudistushankkeen. Hankkeen suunta on tulevan hallituksen käsissä.

Esitystä odotetaan ehkä jo ensi vuoden puolella, mikäli valmistelu etenee.

Hallitusneuvotteluja käyvistä puolueista niin sosialidemokraatit kuin vasemmistoliitto ovat esittäneet vastauksissaan hallitustunnusteluihin, että kaivostoimintaan liittyvää lainsäädäntöä tulisi uudistaa ympäristönäkökulmasta ja vihreät vastasivat myös tavoitteekseen lisätä kuntien päätösvaltaa ja varmistaa paikallisten asukkaiden ja maanomistajien oikeuksia kaivoksista päätettäessä.

Maankäyttö- ja rakennuslain valmistelun parlamentaarisessa seurantaryhmässä istuva hallitusneuvottelija Satu Hassi (vihr.) ei kommentoi hallitusneuvottelujen etenemistä kaivosvaatimusten osalta.

– Kunnalla pitää olla veto-oikeus kaivoksiin. Yksi suomalaiseen oikeusjärjestykseen istuva tapa on se, että tämä tapahtuisi kaavan kautta, sanoo Hassi.

Edellinen hallitus muutti linjaansa hallitustaipaleensa lopulla ja päätti aloittaa selvityksen myös kaivoslain uudistamisesta. Uudistamistarvetta selvittävän Pekka Vihervuoren raportin pitäisi valmistua kesäkuun puolivälissä.