Kuusamon kaupunki on joutunut hakemaan Vuotungin entiselle saha-alueelle sijoitetuille saastuneille maille ympäristöluvan jälkikäteen.
Muun muassa furaania ja dioksiinia sisältävät sahan maamassat kapseloitiin kaupungin omistamille maille jo 1990-luvun lopussa, mutta muuttumassa ollutta ympäristönsuojelulakia tulkittiin tuolloin niin, ettei lupakäsittelyä tarvittu.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vanhempi insinööri Aulis Kaasinen toteaa, ettei mitään varsinaista viranomaisvirhettä tapahtunut, joskin "vähän jälkiherännäisyyttä" tapaukseen liittyy. "Nykyisin alue määritellään maankaatopaikaksi, jolla ympäristölupa pitää olla. Nyt tarkastellaan lähinnä sitä, mitä mahdollisia puutteita on alueen merkitsemisessä ja jälkiseurannassa."
Saha-alue kunnostettiin ympäristökeskuksen rahoituksen turvin kapseloimalla 6 500 kuutiota myrkyllisiä pintamaamassoja ja 950 kuutiota kompostoituja maamassoja keskenään.
Saastuneita maita on varastoitu vastaavalla tavalla moreenikapseleihin muuallakin ympäristökeskuksen alueella, mutta ympäristölupia niille ei ole Kaasisen mukaan alettu jälkikäteen vaatia.
Se että lupaa edellytetään Vuotunkiin sijoitetuille saastuneille maille, liittyy erään maanomistajan kolmisen vuotta sitten tekemiin valituksiin. Hän teki asiasta muun muassa kantelun lääninhallitukselle ja tutkimuspyynnön keskusrikospoliisille.
Lupahakemus on parhaillaan esillä kuulutuksena Kuusamon kaupunginvirastossa.