Kuusamolainen hinauspalveluyrittäjä Hannu Karjalainen on yksi heistä, joka on rikkonut renkaansa Liikasenvaarantiellä. Hän ei ole hakenut korvausta rikkoontuneista renkaista. Myös moni lomalainen on jättänyt hakemuksen täyttämättä. Arvio on, etteivät he tahdo lomakepainiin.
– Paljon kuvaavat, mutta alapa itse siinä itse kuvata, kun asiakas odottaa tienposkessa. Tai miten vahinkopaikka kuvataan, kun rengas räjähtää kymmenen kilometriä viitostietä ajettua? kysyy Karjalainen.
Vahingon kärsineiden oma etu tosin olisi hakea korvauksia suurin joukoin. Tämä johtuu siitä, että ”tolkuton määrä” olisi Lapin ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurijohtaja Jaakko Ylinamman mukaan kriteeri korvauksille.
– Ei ole yksiselitteistä vastausta korvauksista, vaan ne ovat tapauskohtaisia. Mikäli todettaisiin, että siinä on mennyt tolkuton määrä renkaita puhki, niin se kertoisi asiasta, sanoo Ylinampa.
Karjalainen naurahtaa kuullessaan, että vahinkohakemuksia on ely-keskukselle tullut maanantaihin mennessä vain kymmenen kappaletta kesäkuun alusta lukien.
– Joskus joku asiakas on soittanut sinne ja sieltä on kysytty, että ”haluatteko mennä jonon jatkoksi”. Ei lomalaisilla ole halua lähteä kokeilemaan. Varsinkaan, kun jonotusajaksi on kerrottu puoli vuotta, hymähtää Karjalainen.
Ylinamman mukaan paikan kuvaaminen ei ole välttämätöntä, mutta se auttaa tapauskohtaisesti todentamaan, että rengas ei ole mennyt puhki jossakin muualla.
– Suurin osa vahingonkorvauksista on kuoppaan ajamisista. Sen sijaan tilanteessa, jossa terävä kivi sattuu renkaan alle, ei ole helppoa havaita, missä kohti vahinko on tapahtunut, myöntää Ylinampa.
Vahingonkorvauksen lausunnonantajana on projektipäällikkö Janne Turpeenniemi.
– Hakemuksessa tulisi selvittää mahdollisimman tarkkaan tapahtumapaikka. Se melkein vaatii kuvan. Tietä rakentaa kaksi urakoitsijaa. Ensin on Destian urakka ja sitten natura-alueelta alkaa Graniittirakennus Kallio Oy:n urakka, noin kilometriä ennen luontokeskusta.
Vaikka ely-keskus pitää tietä ajettavassa kunnossa, arvioi Turpeenniemi, että toisin paikoin ja hetkin ”saattaa olla huonompikuntoisia kohtia”.
30 kilometrin nopeusrajoituksen noudattaminen ei Turpeenniemen mukaan aina ehkäise renkaan puhkeamista.
– Joskus joudutaan ottamaan (vauhti) kolmenkympin alle, jotta selviää onnettomuudetta, sanoo Turpeenniemi.
Hän kertoo, että korvauksia ei kuitenkaan yleensä myönnetä, varsinkaan jos hakija ei yksilöi paikkaa.
– Pääosin tie on siinä kunnossa, että korvauksia ei anneta.
Vaihtoehtoisella Pähkänänkallion tiellä ovat paukkuneet ainakin viiden auton öljypohjat.
– Noin 1,5 kilometrin kohdalla, kertoo Karjalainen.
Huonokuntoinen tie on kääntänyt retkeilijöitä muihin kohteisiin
Oulangan suunnan asukkaat ja työntekijät ovat nyt tottuneet kiertämään Oulankaan metsäautoteitä tai esimerkiksi Juuman kautta.
Juuman reitti kuitenkin kulkee remontoitavan Pähkänäkallion tien kautta ja sekin on jo tarjonnut hinureille töitä.
– Ainakin puolenkymmentä autoa on haettu sieltä. Öljypohjat ovat menneet tuhannen palasiksi, kertoo hinauspalvelun Hannu Karjalainen.
Oulangan leirintäalueen Ari Seppänen on paikkaillut matkailijoiden renkaita pitkin kesää.
– Minulla on välineet, joilla voi paikata, jos renkaassa on pieni reikä. Aina täällä matkustajaa autetaan.
Seppänen päivittelee autonvalmistajien päätöstä jättää vararenkaat pois.
Liikasenvaarantien kaivattu remontti sai tien niin huonoon kuntoon, että retkeilijöitä on kääntynyt muihin kohteisiin, vahvistetaan Hossan luontokeskukselta.
Matkailijamäärissä kipeästi näkynyt remontti on kuitenkin kokonaisuutena Seppäsen mieleen.
– Voiton puolella ollaan! Alkaa maali häämöttää. Saadaan sitten hyvä tie, jota luikasta!