Kuu­sa­mon ku­nin­gas

Rukan mäkimonttuun lauantaiaamuksi kerääntyneen yleisön keskimitta ei päätä huimaa. Suurin osa on nimittäin vain reilun metrin korkuisia. Äänenvoimakkuudessa pätkät eivät kuitenkaan häviä pitkille.

Anssi Koivuranta oli iloinen toisesta hyvästä hypystään, mutta hiihto veti miehen maitohapoille ja jumiin. "Ennen sunnuntain kisaa on mentävä hierontaan", hän sanoi.
Anssi Koivuranta oli iloinen toisesta hyvästä hypystään, mutta hiihto veti miehen maitohapoille ja jumiin. "Ennen sunnuntain kisaa on mentävä hierontaan", hän sanoi.
Kuva: Leinonen Jukka

Yhdistetty

Maailmancup

Rukan mäkimonttuun lauantaiaamuksi kerääntyneen yleisön keskimitta ei päätä huimaa. Suurin osa on nimittäin vain reilun metrin korkuisia. Äänenvoimakkuudessa pätkät eivät kuitenkaan häviä pitkille.

"Lennä! Anssiiiii! Lennä!" Nilonkankaan ja Rukan koulujen kolmosten, nelosten ja vitosten karjunta soi korvissa. Hannu Manninen voi olla maailman paras yhdistetyssä, mutta Kuusamon kuningas on Anssi Koivuranta.

Hänhän on käytännöllisesti katsoen omaa perhettä.

"Anssi on ollut meidän opettajan luokalla. Ja seurustelee yhden luokkakaverin siskon kanssa", selittävät joukon puhemieheksi ja -naiseksi ryhtyvät Arttu Lämsä ja Annastiina Jurmu.

"Anssi on vain niin hyvä hyppäämään."

Kaikki Kuusamon koululaiset on kutsuttu kisoihin, ja Nilonkankaalla ja Rukallakin on askarreltu Koivurannan kannustamiseen tarvittavaa lakanaa ja lippua. Lennä Anssi, jippii Ruka ja mitali tulee Kuusamoon.

"Tipu, tipu, tipu", joukkio rukoilee, kun Jason Lamy Chappuis jatkaa ja jatkaa lentoaan toisen kierroksen viimeisenä miehenä. Turha toivo. Anssi Koivuranta pääsee ladulle vasta toisena, minuutti 29 sekuntia ranskalaisen perään.



Esillä ja esimerkkinä


Koivurannasta on mukava kuulla olevansa Kuusamon kuningas, vaikka maalissa olo onkin kaikkea muuta.

"Mikäs siinä. Kiva, jos jollekin kelpaa esikuvaksi", nuori mies hymyilee.

"Ja vielä kivempaa, jos herää kiinnostus yhdistettyä kohtaan. Tämä laji tarvitsee uusia junnuja jatkamaan sitten, kun Hannu Manninen ja nuo muut konkarit lopettavat."

Parin viime vuoden aikana Kuusamon Erä-Veikkoihin on ilmaantunut monta uutta junioria. Nyt Koivurannan suksenjäljissä hyppää ja hiihtää pari-kolmekymmentä yhdistetystä innostunutta poikaa.

"Kaikki ovat tosi lahjakkaan oloisia", esikuva kehuu.

"Heidän mäkitreenejään on mukava käydä katsomassa aina, kun vain ehtii. Salitreeneissä olen ollut myös mukana."

Maailman huippua hätyyttelevän nuorukaisen kanssa treenaaminen on junioreille kova juttu. Koivurannan ansioksi onkin laskettava innon tarttuminen, Erä-Veikkojen puheenjohtaja Sauli Pitkänen sanoo. Varsinaiseen juniorityöhön tähteä ei tarvitse valjastaa.

"Emme ole halunneet häiritä Anssin keskittymistä sen enempää. Riittää, että hän on esillä ja esimerkkinä."



Kiinnikirimisen ennätys


Yhdistetyn kauden ensimmäinen maailmancupin kisa sai yllätysvoittajan, sillä Lamy Chappuis ehti maaliin ensimmäisenä. Vähemmän yllättävää oli se, että toiseksi sijoittuneen Hannu Mannisen hiihto oli hirmuisempi kuin koskaan.

Lähdössä eroa ranskalaiseen oli neljä minuuttia 36 sekuntia, maalissa 19,5 sekuntia. Mannisen muistin mukaan kyseessä on kiinnikirimisen henkilökohtainen ennätys.

"Laskin, että kolmanteen sijaan olisi mahdollisuus. Aikaero oli niin iso, etten uskonut, että saisin Anssin kiinni", hän sanoo.

"Hyppyolot eivät olleet tasapuoliset, toinen hyppyni oli hyvä tässä tuulessa. Tuollaisen mäkikisan jälkeen olen onnellinen toisesta sijasta."

Viidenneksi jätetty Anssi Koivuranta puolestaan ei yllättynyt tippaakaan siitä, että Mannisen vetämä kolmen miehen letka tavoitti hänet 12 kilometrin paikkeilla ja häipyi saman tien horisonttiin.

"Hiihto oli ihan hirveää. Muuta siinä ei tapahtunut, kuin tuli maitohapot lihaksiin", hän puuskahtaa.

Kisan kolmas ja neljäs olivat Saksan Sebastian Haseney ja Norjan Magnus Moan, jotka hiihtivät Mannisen imussa Koivurannan ohi.



Manninen jaksaa uskoa


Kolme vuotta maailmancupia hallinneelta Hannu Manniselta on jo ehditty tivata, joko tänä talvena on vihdoin puuttuvan henkilökohtaisen arvokisamitalin vuoro. MM-mitalit jaetaan helmikuussa Sapporossa.

"Ei siihen auta kuin uskoa", hän hymyilee vinosti.

"Olo on luottavainen. Pitää muistella kuutta viimeistä kisaa Sapporossa, niistä on viisi voittoa ja yksi kakkossija."

Sapporo on Mannisen kauden päätavoite. Maailmancupia kiertämällä säilyy tuntuma kilpailemiseen ja kilpakumppaneihin. Viime keväänä väläytetty ajatus lopettamisesta näyttää jäävän vain ajatukseksi.

"Jos nyt kysytään, nautin tästä niin paljon, että haluan kyllä jatkaa. Mennään kausi kerrallaan."

Ilmoita asiavirheestä