Kuusamo Kajaanilainen Osmo Leivo seisoo mökkirannassaan Kuusamon Kivirannan kylän Kivijärvellä sen rantaviivaa silmäillen.
Eläkkeellä oleva rajavartija ei ole näkemästään innoissaan: vaikka on ollut sadekesä, rantakivien värirajasta on havaittavissa, että vedenpinta on noin 30 senttiä keskimääräistä alempana.
"Veden väheneminen näkyy selvästi myös järvellä olevasta isosta kivestä. Ennen se oli tähän aikaan kesästä yleensä lähes kokonaan veden alla. Nyt se on saman mitan verran veden yläpuolella kuin tässäkin", Leivo selvittää.
Leivo, 75, pelkää, että nelisen vuotta sitten alkanut matalan järven nopea kuivuminen vain kiihtyy jatkossa, ja ennen pitkää se alkaa heijastua myös kalaston muutoksina: muikut ja siiat saavat antaa tilaa vähempiarvoiselle lajistolle.
Hän huomauttaa, että tilanne on samankaltainen myös seudun kolmella muulla järvellä, jotka ovat Kivijärven kanssa suunnilleen samalla tasolla ja toisiinsa yhteyksissä. Yksi niistä on osittain Venäjän puolella.
Järvien kuivumiseen on Leivon mielestä selvä syy: vedet virtaavat länteen noin viiden kilometrin päässä hänen kesämökistään alkavaa Pukarinjokea pitkin, jossa olevaa Nivankoskea perattiin pieneltä matkalta muutama vuosi sitten.
"Koska vesikivien poistamisella oli tällaiset seuraukset, epäilyttää vahvasti, että oliko toimenpiteeseen lupa ja tehtiinkö se valvotusti", Leivo pohtii harmitellen samalla hyvän kalapaikan katoamista.
Koski perattiin Leivon käsityksen mukaan siksi, että näin voitiin poistaa yksi tienpidollinen pulma. Seudulla oleva 1950-luvun alussa rakennettu tie nimittäin kulkee yhdessä kohdassa Kivijärven rantasuolla, missä keväisin tulvavesi nousi suohon pikkuhiljaa painuneen tien päälle. Kosken perkauksen jälkeen ongelmasta päästiin eroon.
Neljä vuotta sitten Leivo otti yhteyttä Kuusamon kaupungin ympäristötarkastajaan Kivijärven kuivumisen takia. Minkäänlaisiin toimiin kaupunki ei ole kuitenkaan ryhtynyt.
Viime viikolla hän päätti soittaa asiasta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen, jossa se luvattiin ottaa tutkittavaksi.
"Minusta tämä tapaus voitaisiin hoitaa kuntoon varsin helposti. Siirtämällä kivet takaisin koskeen ja korottamalla tien kohtaa, jossa kevättulva on ollut riesana", Leivo pohtii.
Leivolle Kivirannan seutu on tuttu muutenkin kuin kesämökkiläisenä. Kylän tuntumassa olevalle, nyt jo lakkautetulle Pukarin rajavartioasemalle hän tuli rajavartijaksi vuonna 1958 ja asui siellä vuosikaudet.
Myös puoliso löytyi seudulta. Kesämökin pariskunta rakensi Kivijärven rantaan vuonna 1992.
"Järven puolesta taistelen loppuun saakka, kun kerran tähän leikkiin olen alkanut", Leivo sanoo päättäväisenä.