Kuusamon suurten järvien ranta-asukkaat ovat ymmällään ja raivossaankin. Vuosikymmenet pitäjän helminä pidettyjen Muojärven ja Kitkajärvien tila heikkenee, mutta isojen vesien rehevöitymiseen ja kuormitukseen ei halua tarttua kukaan.
Aiemmin pienemmissä järvissä riesana ollut vesirutto leviää vauhdilla Muojärvessä ja Kirpistössä. Vedet laskevat Kiitämään, Suininkiin ja lopulta Venäjän puolella olevaan Paanajärveen.
Kitkajärvissä vesirutosta ei tiettävästi vielä ole havaintoja, mutta Kuusamo- ja Muojärvien tavoin pitäjän suurimmankin veden tilan heikkenemisestä kertoo se, että puolikymmentä vuotta sitten ensimmäisen kerran havaitusta sinilevästä on tullut jatkuva riesa.
Kuusamon Kylmälään, Muojärven rannalle komeaa loma-asuntoa rakentava opettajapariskunta Sirpa ja Asko Aikkila ihmettelevät, ettei matkailupitäjälle tärkeiden suurten vesistöjen kuormitukseen löydy kenelläkään rohkeutta puuttua.
Aikkiloiden loma-asunto on varustettu uusimmalla jätevesitekniikalla: wc-vedet johdetaan 11,6 kuution umpisäilöihin ja harmaavesille on rakennettu imeytyskenttä. Yksistään jätevesijärjestelmä maksoi 5 500 euroa
Asko Aikkilan sanoo, että loma-asutuksen jätevesien päästöjen laittaminen kuriin on hieno asia, vaikka se tuleekin rakentajalle kalliiksi. Hänen mielestään määräysten keskellä ei kuitenkaan tiedä itkisikö vai nauraisiko, sillä mökkiläisiä tiukasti vahtivat viranomaiset katsovat vain sivusta vesistöjen kovimpia kuormittajia. "Kun näkee, mitä vesille tapahtuu, ihmetyttää viranomaisten hyssyttelevä asenne. Todelliselle sotkijalle, maataloudelle, ei näytä mahtavan kukaan mitään - ei paikallisesti eikä valtakunnallisesti", Asko Aikkila sanoi.
Muojärvellä vuosi vuodelta kiihtyvä saastuminen huolettaa Aikkilan lisäksi isoa joukkoa. Ranta-asukkaita säikäytti hiljattain selkävesilläkin rantaan kelluneet sinilevälautat ja vaahto, jotka tekivät osa mökkien rannoista hetkeksi uimakelvottomiksi.
Kaivon teko
ei onnistunut
Aikkilat ostivat loma-asunnolleen kaksi puolen hehtaarin tonttia kolme vuotta sitten. Kylmälään rakennettiin aluksi rantasauna, tänä kesänä tehtävä hirsinen päärakennus on harjassa.
Luonnossa viihtyviä rakentajia huolettaa vesien nopea huononeminen, sillä loma-asunnon talousvesikin jouduttiin vetämään järvestä. Rakennuspaikka on hiekkaisella harjulla, mutta syvemmällä maaperä paljastuikin niin saviseksi, että kaivon tekemisestä jouduttiin luopumaan kahden yrityksen jälkeen. "Kahtena kesänä omasta rannasta tehdyn sinilevähavainnon jälkeen tuntuu, että uskaltaako juomavettä ottaa enää järvestä talvellakaan", Asko Aikkila pohtii.
Sirpa Aikkila uskoo, että suuret järvet pysyvät vielä kohtuullisessa kunnossa nykyisen sukupolven ajan, vaikka suunta on huolestuttava. "On kuitenkin ajateltava, mitä jätämme lapsillemme", Sirpa Aikkila muistuttaa.
Kirpistön järven rannalla, Heikkilässä lapsuutensa viettänyt Asko Aikkila tietää mistä puhuu, sillä hän on seurannut järvien kehitystä neljä vuosikymmentä.
"Heikkilässä oli ennen karjaa joka talossa, ja niihin otettiin juomavesikin suoraan järvestä. Nyt järvi ei ole aina uimakelpoinen, vaikka maataloutta on enää kahdella tilalla", Asko Aikkila vertaa.