Kuu­sa­mon ja Posion kai­vos­hank­keet uudelle omis­ta­jal­le, lupaa ottaa huo­mioon Rukan ja Kit­ka­joen – "Ei kai­vok­sia aiem­pien omis­ta­jien paik­koi­hin"

Uusi australialais-suomalainen yhtiö käynnistää keskustelut kobolttikaivoshankkeista Kuusamossa ja Posiolla.

Arkistokuva Rukalta.
Arkistokuva Rukalta.
Kuva: Anne Hentilä

Uusi australialais-suomalainen yhtiö käynnistää keskustelut kobolttikaivoshankkeista Kuusamossa ja Posiolla.

Latitude 66 Cobalt Oy on vuonna 2017 perustettu kaivostoimintaan ja mineraalituotantoon erikoistunut yritys. Yhtiö on ostanut Kuusamossa ja Posiolla sijaitsevat kaivoskehityshankkeet, jotka ovat aiemmin olleet muun muassa Outokummun, Dragon Miningin sekä Belvederen hallussa.

Yhtiö kertoo käynnistävänsä Kuusamossa ja Posiolla kuulemistapaamisten sarjan jonka tavoitteena on kerätä alueen kuntapäättäjien, maanomistajien, matkailuyritysten, porotalouden toimijoiden, ympäristöjärjestöjen, luonnonsuojelun puolestapuhujien sekä muiden tahojen ajatuksia kaivostoimintaan liittyvistä näkemyksistä.

Yhtiön tavoitteena on tulevien vuosien aikana käynnistää molemmilla paikkakunnilla kaivostoiminta, jossa päätuotteena on akkuteollisuuden käyttämä koboltti.

– Haluamme toimia uuden kaivoslain hengen ja kirjaimen mukaisesti, joten käynnistämme kaivostoiminnan suunnittelun molemmilla paikkakunnilla aivan alusta. Vanhan kaivoslain aikana ensin suunniteltiin kaivos ja vasta sen jälkeen aloitettiin ympäristövaikutusten arviointiprosessi, jonka osana alueen asukkaat, yritykset ja yhteisöt saivat antaa vastineensa kaivoksen vaikutuksista. Sellaisen toiminnan aika on ohi.

– Aiomme omalla esimerkillämme osoittaa että huomioimalla jo tuotannon suunnittelussa luontoarvot sekä paikallisten sidosryhmien antama palaute saavutetaan merkittävästi parempi kokonaistulos, yhtiön toimitusjohtaja Thomas Hoyer kertoo.

Hoyer on viimeisen 10 vuoden ajan palvellut kaivosalan asiantuntija- ja johtotehtävissä Afrikassa, Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Nyt alkava projekti on Hoyerille ensimmäinen hänen kotimaassaan Suomessa. Ennen kaivosalalle siirtymistä Hoyer toimi Pohjois-Suomessa puunjalostusalan johtotehtävissä.

Hoyerin mukaan akkuteollisuuden kysynnän kasvusta johtuva koboltin maailmanmarkkinahinnan voimakas nousu mahdollistaa aivan uuden lähestymistavan kaivosten ja malminrikastamisen suunnitteluun. Varsinainen toiminnan tekninen suunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi alkavat nyt tehtävän sidosryhmäkuulemisen sekä määrittelyvaiheen jälkeen.

– Muutaman asian haluan kuitenkin sanoa jo tässä vaiheessa. Aiempien omistajien esittämiä kaivoksia kolmen sekä viiden kilometrin läheisyyteen Rukan kylästä emme missään tapauksessa tule toteuttamaan. Toimintamme suunnitellaan matkailuelinkeinoa kuunnellen ja kunnioittaen sekä Kuusamon luonnon ainutlaatuisuus huomioiden. Olen itse luontomatkailuyrittäjä ja innokas ulkoilmaihminen. Uskon tämän antavan hyvät lähtökohdat rakentavaan keskusteluun.

Kuusamossa huolta ja vastustusta on herättänyt myös aiemmissa suunnitelmissa kaavailtu malminrikastustoiminta Kitkajoen varrella.

– Kitka on legenda. Kitka on osa Suomen ja Kainuun tarinaa ja matkailun ydintä. Pidän aikaisempia ehdotuksia malminrikastamisesta lähellä Kitkajoen rantoja epäonnistuneina ja vääränä.

Hoyerin mukaan yhtiön ensimmäiset ajatukset kaivoshankkeista, niiden toteutustavoista sekä aikatauluista tullaan esittelemään huhtikuussa.

– Nyt on keskustelujen aika. Haluamme kuulla kaikki huolet, arvelut ja toiveet. Omalla esimerkillämme aiomme osoittaa, etteivät matkailu- ja kaivoselinkeinot sulje toisiaan pois, kunhan kaivostoiminta alusta asti suunnitellaan matkailuelinkeinoa ja muuta paikallista yritystoimintaa kunnioittaen. Levin matkailukeskittymän läheisyydessä toimiva Kittilän kultakaivos on malliesimerkki onnistuneesta rinnakkaiselosta.