Kuusamon elinvoimaisena säilyttämisen elinehto on saada nuoremme voimaan mahdollisimman hyvin ja viihtymään kotikulmillaan.
Koko yhteisön tulee osallistua lasten ja nuorten kasvattamiseen. Meillä kaikilla on mahdollisuus toimia heidän hyväkseen arjessa esimerkiksi puuttumalla kiusaamiseen. Koulukiusaaminen on Kuusamossakin todella suuri ja yhä lisääntyvä ongelma. Huolestuttavaa on se, että nuorten mukaan opettajat eivät juurikaan puutu asiaan. Kiva koulu-nimitys ei riitä, on ihan oikeasti tehtävä jotain!
Toki tarvitaan valistusta vanhemmille (esimerkiksi huumeisiin liittyen, ne näkyvät jo valitettavasti katukuvassa) ja resursseja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Ennen kaikkea meidän täytyy antaa sekä lapsille että nuorille itselleen mahdollisuuksia päättää heitä koskevista asioista.
Kuusamoon onkin perustettu nuorisovaltuusto. Se edustaa kaupungin nuoria päätöksenteossa. Demokraattisesti valittujen nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja.
Nuorisovaltuuston tarkoituksena on myös tiedottaa nuoria kunnan päättäjien toiminnasta sekä auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa. Lisäksi se edistää vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä, jotta nuoret otetaan aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin.
Suurin osa nuoristamme voi onneksi hyvin, mutta meidän on syytä toimia, mikäli haluamme auttaa niitä, joilla ei mene hyvin. Meidän tulee panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Sitä tulisi tehdä nykyistä enemmän ja vastuuta jakaa eri sektoreilla.
Kuusamossa oli 2016 huostaanotettuja, kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 17-vuotiaita 36 lasta ja nuorta (1,2 prosenttia ikäluokasta). Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleita alle 20-vuotiaita oli 200 (5,9 prosenttia ikäluokasta).
Huostaanotto on äärimmäinen toimenpide, johon pääsääntöisesti ryhdytään vasta, kun erilaiset avohuollon tukitoimet eivät ole olleet riittäviä. Avohuollon tukitoimet ovat kaupungin kannalta taloudellisestikin järkevää toimintaa.
Esimerkiksi lapsiperheelle tukitoimena tarjottu kotipalvelu kahdeksan tuntia viikossa kustantaa noin 23 000 euroa vuodessa, kun taas nuoren sijoittaminen tilapäisesti perhekotiin maksaa yli 80 000 euroa. Psykiatrinen osastohoito OYSissa puolestaan jopa 200 000 euroa vuodessa. Panostaminen varhaisessa vaiheessa perheiden tukemiseen tuo pitkässä juoksussa huomattavia säästöjä.
Kuusamossa on jo pitkään ollut puute koulupsykologin palveluista. Silloin kun nuorella on hätä, hänen tulisi päästä asiantuntijan vastaanotolle heti, ei vasta viikkojen päästä. Meidän tulisikin kehittää nuorille suunnattuja palveluita niin, että heillä olisi mahdollisimman matala kynnys ottaa puheeksi mahdolliset ongelmat kotona tai koulussa.
Oulussa on hyvä esimerkki nuorille suunnattu Byströmin talo, jossa toimii kahvila ja neuvontakeskus. Saman katon alla toimivat terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi ja nuoriso-ohjaajia. Nuori voi tulla kahvilaan ja kertoa ohjaajalle huolensa ja hänen kanssaan keskustellaan ja tarvittaessa ohjataan sopivan asiantuntijan luo. Toki nuoret voivat ihan muutenkin viettää kahvilassa aikaa keskenään, joten talon ovesta sisään astuminen ei leimaa ketään.
Kuusamossa nuortentalo Winssissä tehdään upeaa työtä kuusamolaisten nuorten eteen, mutta taloahan voisi kehittää edelleen Byströmin toiminnan suuntaan? Tässä olisikin paikka kuunnella nuorisovaltuuston ideoita.
Helena Karjalainen
kaupunginvaltuutettu (vihr./sit.)
kasvatus- ja sivistyslautakunnan jäsen
Kuusamo
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.