Kuusamolaisen Viljo Määtän halu auttaa syttyi Kyproksella ja Siinailla.
Vuonna 1969 ensimmäisen kerran Kyprokselle rauhanturvaajaksi lähtenyt kuusamolainen Viljo Määttä sanoo, että rauhanturvaajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä kaikkein tärkeimmän eli rauhan eteen.
Vuodet rauhanturvaajina sytyttivät Määtässä kipinän myös vapaaehtoiseen veteraani- ja maanpuolustustyöhön. Hän on vaikuttanut veteraanien asioihin Kuusamossa lähes neljännesvuosisadan toimimalla muun muassa molempien veteraanijärjestöjen puheenjohtajana.
– Haluan auttaa ja tehdä oman osuuteni sotiemme veteraanien hyväksi.
Määtän aloitteesta Kuusamoon perustettiin vuonna 2009 veteraanityötoimikunta auttamaan veteraaneja käytännön asioissa.
– Veteraanipuhelin päivystää vapaaehtoisvoimin. Siihen soittamalla veteraanit saavat apua arjen askareissaan kuten halkojen teossa ja lumenluonnissa. Koen, että tämä työ on ollut todella merkityksellistä.
Sotaveteraaneja on elossa Kuusamossa 160: rintamatunnus on noin 40 miehellä ja 120 naisella. Veteraanimiesten keski-ikä on 93 vuotta.
Periaatteessa asiat ovat hyvin, mutta Määtän mukaan paljon ehdittäisiin vielä tehdä.
– Esimerkiksi kuntoutukseen pääsemisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja hakumenettelystä olisi siirryttävä kutsumenettelyyn. Osa veteraaneista on maan hiljaisia, jotka eivät pidä ääntä itsestään ja jäävät palveluiden ulkopuolelle.
Tulevaisuuden haaste veteraanityössä on perinteiden jatkaminen. Koillismaalla veteraanijärjestöjä ollaan sulauttamassa yhdeksi perinneyhdistykseksi, joka jatkaa yhdistysten toimintaa ja huolehtii siitä, että viimeisetkin veteraanit saatetaan kunnialla hautaan.
Määttä sanoo, että veteraanien ja rauhanturvaajien perinnetyössä on paljon samaa.
– Kyse on kokemusten jakamisesta, yhteisistä arvoista ja tiedon tallentamisesta.
22-vuotiaana oman sinibarettiuransa aloittanut Määttä sai kimmokkeen kansainväliseen työhön kansakoulunsa opettajalta. Vuotungissa opettanut Aaro Lehtineva oli palvellut Suezilla jo vuonna 1957 ja kertoi tarinoita, jotka painuivat lähtemättömästi koulupojan mieleen.
– Lauantaisin hän vei meidät koulun yläkerrassa sijaitsevaan asuntoonsa ja esitteli kuvia ja esineitä Siinain niemimaalta. Siitä se varmaan jäi kytemään.
Rauhanturvaajan työ oli juuri sitä, mitä Määttä oli odottanut. Kyproksella hän toimi vartioaseman päällikkönä vuoristossa saaren pohjoisosassa. Toisella komennuksellaan vuosina 1976–77 Siinailla Määtän vastuulla olivat taloustehtävät esikunnassa.
– Päällimmäisenä reissuista ovat jääneet mieleen suuret kokemukset ja kaverihenki.
Määtän komennuskohteet olivat molemmat suhteellisen rauhallisia eikä aseellisia konflikteja ollut yksittäisiä kahakoita lukuun ottamatta. Sittemmin rauhanturvaajatyö on muuttunut merkittävästi.
Tämän vuoden alussa voimaan tullut laki tapaturmien ja palvelussairauksien korvaamisesta kriisinhallinnassa onkin tervetullut uudistus.
– Esimerkiksi Afganistan on vaarallinen paikka. On kaikkien etu, että kovia kokenut rauhanturvaaja kuntoutuu työkuntoiseksi ja normaaliin elämään kykeneväksi.
Noin 45 000 suomalaista on palvellut rauhanturvaajana kuluneiden 60 vuoden aikana lähes 50 operaatiossa eri puolilla maailmaa.
Viljo Määttä
71-vuotias kuusamolainen, eläkkeellä Kuusamon seurakunnan talousjohtajan virasta. Opiskellut hallintotieteitä.
Kuusamon seurakunnan kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsen.
Kuusamon Sotaveteraanien ja Rintamamiesveteraanien puheenjohtaja.
Veteraanityötoimikunnan käynnistäjä ja pitkäaikainen varapuheenjohtaja.
Koillismaan Rauhanturvaajien puheenjohtaja vuodesta 2000. Palvellut itse Kyproksella ja Siinailla.
Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta, viisi lastenlasta.
Harrastaa kuntosaliharjoittelua kolme kertaa viikossa ja on mukana muun muassa Rotary-toiminnassa.
