Venäjän kielen alkeiden opettelu on ohjelmassa monella lähialueyhteistyössä mukana olevalla kuusamolaisella tänä keväänä. Tavoitteena on oppia toimimaan käytännön tilanteissa, joita lähialueyhteistyössä tulee eteen. Kurssilla luodaan myös valmiuksia suomalaisille Suoperän rajanylityspaikan avautuessa ensi vuonna.
Alkeisintensiivikurssille kokoonnutaan kahdesti viikossa, kerralla 1,5 tunniksi. Kurssilaisia on mukana kymmenkunta. He ovat lähinnä kurssin järjestäjän Koillismaan Kehitys OY:n ja aikuiskoulutuskeskuksen väkeä. Kurssi liittyy Matkailun Kehityskäytävät Koillis-Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä -hankkeeseen. Se saa rahoituksensa Interreg II A Karjala-ohjelmasta.
"Huhtikuun lopussa päättyvä kurssi on suunnattu ennen kaikkea hankkeen henkilöstölle, projektissa mukana oleville toimijoille sekä muille venäjän opiskelusta kiinnostuneille viiteryhmille", kertoi projektipäällikkö Marko Heikkilä.
Interreg-hankkeen yhtenä tavoitteena on projektihenkilöstön kielikoulutus. "Haluamme oppia joitakin ydinasioita kuten käytännön tilanteissa toiminta, joka auttaa lähialueyhteistyötä. Rajanylityspaikan avautuessa henkilöstöllä on Suomen puolella oltava tietyt valmiudet tulla toimeen."
Kurssilaisten taso on melko kirjava. Suurin osa on kuitenkin aloittanut täysin alkeista, mutta osa on aikaisemmin opiskellut kieltä kansalaisopistossa. Heikkilä on itse asunut Venäjällä ja hänellä on käytännön osaamista, mutta kielioppi on hukassa. "Hirveän hitaasti tämä on lähtenyt alkuun ja vasta on käyty kirjaimia läpi. Mikään yksinkertainen kieli venäjä ei ole."
Kuusamon kaupunginjohtajan sihteeri Sirkka Kallioniemi lähti kurssille verestämään venäjän kielen alkeita. Edellisestä opiskelusta on aikaa yli viisi vuotta. "Tytär luki aikanaan venäjää pitkänä kielenä ja hänen opettajallaan oli se periaate, että vanhempienkin pitää opiskella. Kansalaisopistossa luin kieltä neljä vuotta."
"Opin silloin aakkoset, aika paljon puhekielen lauseita, tervehtimisiä ja kohteliaisuuksia. Kielioppiakin opiskelimme."
Sen verran opiskelusta on aikaa, että Kallioniemi on huomannut taitojen alkaneen rapistua. "Tosi mukava oli kuitenkin huomata, että osaan kieltä yhä jonkun verran. Alkeet on tarpeen kuitenkin käydä läpi uudelleen ja sitten lähteä eteenpäin."
Venäjän kielen kanssa Kallioniemi on työssään ollut tekemisissä vuodesta 1989 alkaen, jolloin Kuusamo solmi ystävyyskuntasopimuksen Louhen piirin kanssa. Nyt hän työssään törmää venäjän kieleen viikoittain. "Pulaan en joudu varsinkaan kun olen oppinut venäläisten mentaliteetin."