Terveyskeskuksen synnytysosaston lakkauttamisuhkasta alkanut kiivas talouskeskustelu on tällä erää laantunut Kuusamossa. Synnytysosasto saa jatkaa ainakin toistaiseksi, mutta päättäjät joutuvat talouskysymysten äärelle ensi vuonna yhä tiukemmin.
Kuusamon palvelut ja organisaatio joudutaan perkaamaan pohjiaan myöten uhkaavan velkakierteen vuoksi. Taloutta suitsitaan purkamalla myös ylisuureksi mitoitettua investointiohjelmaa.
Kuusamon tuore kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo, että kaupungin talouden perusta on terve, mutta aika on tuomassa sellaisia muutoksia, että niihin on ryhdyttävä varautumaan ajoissa.
Investoinneille jarru
Kaupunginhallituksen hyväksymässä ensi vuoden talousarvioesityksessä suunnan muutos näkyy juuri investointien jarrutuksella. Aiempien vuosien suunnitelmiin perustuneita investointeja on karsittu yli kahdella miljoonalla eurolla.
Meneillään olevat rakentamiskohteet jatkuvat. Niistäkin kertyy menoja 7,8 miljoonaa euroa.
Halosen mukaan seuraavalle kolmelle vuodelle laadittu investointiohjelma oli niin raju, että siihen oli sisällytetty 6-7 vuoden investoinnit. Ohjelmaa on pakko keventää, jos kaupunkia uhkaavaa velkaantumista aiotaan hillitä.
Kuusamon talous painuu jo tänä vuonna alijäämäiseksi. Ensi vuoden talousarviossa tilikauden tuloksen on arvioitu laskevan pakkasen puolelle noin 900 000 euroa. Rahastoja purkamalla tilikauden alijäämä puristetaan 483 000:een euroon.
Jos suuntaa ei muuteta, lähivuosien luvut ovat synkät. Vuonna 2 006 alijäämä paisuisi jo lähes kahteen miljoonaan euroon.
Ensi vuonna Kuusamon kaupunki ottaa uutta lainaa 2,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2 006 kaikkien suunnitelmien toteutuminen nostaisi lainan asukasta kohden 1 060 euroon.
Ongelmat tiedostettava
Kuusamon kaupungin talousjohtajan Esa Niinisalon mukaan tällaiseen kehitykseen ei ole varaa. Hän laskee, että yksistään korkokuluihin ja lyhennyksiin kuluu ensi vuonna noin miljoona euroa. Alhaisten korkojen vuoksi lainanhoitokulut ovat vielä edulliset.
Tulevaisuuden uhkakuvana on kuitenkin Niinisalon mielestä kierre, että lainojen hoitoakin joudutaan kattamaan uudella velalla.
"Lainamäärä on vielä kohtuullinen, mutta ongelma on tiedostettava ajoissa", Niinisalo sanoi.
Kuusamon velka on ensi vuonna suunnilleen valtakunnan keskiarvon mukainen, hieman yli 700 euroa asukasta kohden. Niinisalon mukaan työpaikka ja väestökehitys huomioiden, se voisi olla kestävä velkataakka.
Käyttötalouden menot kasvavat ensi vuonna 4,8 prosenttia. Kaikkiaan 82,5 miljoonan euron käyttömenoista suurin kuluerä on palkat, 48,8 miljoonaa euroa.
Verotuloja karttuu 33,4 miljoonaa ja valtionosuuksia kaupunki arvioi saavansa 39,1 miljoonaa euroa.
Kaupungin palveluksessa on
1 136 työntekijää. Määräaikaiset mukaan luettuna henkilöstöä on noin 1 500.
Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan edessä oleva organisaatioiden ja palveluiden puntarointi ei välttämättä merkitse suoraan irtisanomisia.
Palvelu- ja henkilöstrategiat on tarkoitus hioa ensi kevään aikana siksi, että hankala paketti saataisiin käsiteltyä ennen ensi vuoden kunnallisvaaleja.
"Poliittisesta porukasta otetaan ensi keväänä kaikki irti", Halonen naurahtaa.
Kuusamossa on rahapulan lääkkeeksi esitetty myös vanhaa konstia, veroprosentin nostoa. Se on kuitenkin päätetty pitää 18 prosentissa.
Niinisalo laskee, että yhden prosentin korotus toisi lisää rahaa kaupungin kassaan 1,4 miljoonaa euroa vuodessa.
"Tämä osoittaa, että veroprosentin nostolla tätä ongelmaa ei ratkaista", Timo Halonen sanoi.
