Kuusamon kaupunki on jättänyt kesäkuussa Museovirastolle hakemuksen Oulangan ja Paanajärven kansallispuistoparin liittämiseksi Suomen kansalliseen aieluetteloon, josta ehdotetaan suomalaisia kohteita Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
Hakemus on jätetty yhdessä Oulun yliopiston, Metsähallituksen ja Oulangan tutkimusaseman kanssa.
– Alue on monella tavalla erityislaatuinen. Se on esimerkiksi yksi Skandinavian vanhimpia peruskallioalueita, ja sen geologia on kalkkimuodostumineen erikoinen, perustelee Kuusamon kaupungin sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen.
Idea listalle hakemisesta on ollut esillä Kuusamossa ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla, mutta kunnolla toimeen ryhdyttiin kaksi vuotta sitten Metsähallituksen aiheesta tekemän selvityksen myötä.
– Listalla olemisella on iso PR-arvo. Se toisi kansallispuistoille uudenlaista profiilia entisen lisäksi, Hämäläinen sanoo.
Matka maailmanperintökohteeksi ei ole helppo. Kansalliseenkin aieluetteloon valitaan vain muutamia kohteita, ja luontokohteita valitaan nollasta kahteen. Vasta kansalliselle listalle pääsyn jälkeen kohde voidaan tarjota ehdokkaaksi Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
– Oulanka-Paanajärvi on kovassa seurassa, sanoo ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä, joka vastaa luonnonperintökohteiden valmistelusta.
Ehdotettuja kohteita täytyy verrata jo olemassa oleviin kohteisiin arvioiden sitä, kuinka ainutlaatuisia ne ovat maailmassa. Oulanka-Paanajärven kanssa samankaltaisia kohteita voi löytyä esimerkiksi Yhdysvalloista tai Kanadasta.
– Unescolla on ollut luonnonperintökohteiden tyypistä tiettyjä toiveita, joita Suomen kohteet eivät välttämättä täytä. Kohteilta on vaadittu lajistollisia erityispiirteitä, lajeja, joita ei todella tapaa muualla maailmassa. Siellä on esimerkiksi sademetsiä, joissa saattaa olla toistatuhatta lajia, joita ei muualta löydy, Flander kertoo.
Iso osa luetteloon ehdotetusta alueesta sijaitsee Venäjän puolella, ja pääsy luetteloon edellyttää Venäjän hakemusta omaan kansalliseen aieluetteloonsa. Erkki Hämäläisen mukaan keskusteluja on Venäjän kanssa käyty, ja molemmilla puolilla on halua päästä listalle. Yhteinen hakemus voisi olla myös Suomen valttikortti.
– Yhteinen hakemus toisen valtion kanssa voisi parantaa Suomen mahdollisuuksia, Jukka-Pekka Flander arvioi.
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista ainoastaan Merenkurkun saaristo on luonnonperintökohde ja loput kulttuuriperintökohteita. Kansallisen aieluettelonsa Suomi uudistaa vuoden 2018 aikana.