Kuusamolaiset ovat muiden mielestä sellaisia, että kun niitä on porukka koolla, tarvitaan kohta pappia, poliisia ja lääkäriä. Tarpeellisia ammattilaisia on omasta takaa, kun pääkaupunkiseudun kuusamolaisten verkosto Sudeettikuusamolaiset kokoontuu, toimituspäällikkö Pekka Ervasti sanoo.
Pienestä herrakerhosta alkanut kuusamolaisten kontaktiverkosto käsittää nyt satakunta entistä kuusamolaista. Se ei ole virallinen yhdistys eikä muutenkaan kaavoihin kangistunut, vaan epämuodollinen ja aktiivinen yhteistyöverkosto.
Sudeettikuusamolaiset pitävät toistensa puolta samaan tapaan kuin esimerkiksi oululaisten Rössypottuseura tai savolaisten Savon mafia. Jäsenet ovat silmäätekeviä, tavisten kotipaikkayhdistykset ovat asia erikseen.
Ervastin mukaan erilaisia kuusamolaislähtöisiä ihmisiä yhdistävät kotiseuturakkaus ja suhde luontoon. Useimmilla on yhä jokin side kotipuoleen, sukulaiset, kotipaikka tai kesämökki, vaikka työn perässä on jääty etelään. Verkoston jäsenet retkeilevät kuusamolaisten kultamaassa Paanajärvellä, jonne Ervastin isoisä Ali Ervasti ennen sotia istutti omenapuita ja sai peukalonpään kokoisia hedelmiä. He myös kalastavat ja metsästävät Koillismaan luonnossa.
Kuusamolainen saa etelässä oikoa, ettei ole Lapista eikä Kainuusta, vaan Koillismaalta. Pekka Ervasti korostaa vahvan idän yhteyden merkitystä kuusamolaisuudelle. Murteessakin venäjä kuuluu: esimerkiksi lintumetsällä haavakoksi jäänyt saalis on raanakko venäjän haavaa tarkoittavan sanan mukaan.
Kuusamolaisverkosto alkoi silmikoitua toistakymmentä vuotta sitten. Entinen kansanedustaja Pauli Saapunki ja Pekka Ervasti, silloin politiikan toimittaja, kuuluvat alullepanijoihin. Saapunki ja Ervasti tunsivat toisensa jo vanhastaan: he esiintyivät Kuusamon Näyttämöllä Dario Fon näytelmässä Kaikki vorot eivät tule varkaisiin, Saapunki poliisina ja Ervasti murtovarkaana.
He alkoivat katsella, ketä kuusamolaisia Helsingin seudulla on, koota nimilistaa ja pitää yhteyttä.
Joulujuhlassa ideoidaan
Kuusamolaisten joulupäivällisistä on tullut perinne. Ervastin mukaan siellä on ilma sakeana ideoita Kuusamon ja kuusamolaisten menestykseksi.
Verkoston kokoonkutsuja Risto Kyhälä on kehittänyt toiminnalle pysyvämpääkin muotoa. Helsingissä avataan tänään Kuusamo-huone, joka tekee Kuusamoa tunnetuksi pääkaupunkiseudulla ja tarjoaa kuusamolaisille taiteilijoille näyttelytilaa.
Kuusamo-huoneesta voi tulla kiinnekohta pääkaupunkiin pyrkiville kuusamolaisnuorille, ehkä lievitystä koti-ikävään mutta myös paikka, josta voi saada käytännön neuvoja ja tukea. Moni verkoston ihmisistä on sellaisessa asemassa, että voi auttaa esimerkiksi kesätyöpaikan hakemisessa. Ainakin tiedetään, keneltä voi kysyä.
"Yhteydenottoja on jo tullut, kun asia on kulkenut suusta suuhun", Kyhälä kertoo.
Verkostot ovat kova juttu, ja kotiseuturakkaat entiset kuusamolaiset tekevät mielellään sen minkä voivat nuorten kuusamolaisten hyväksi.
Pääkaupunkiseudun kuusamolaisverkosto valitsee vuosittain vuoden ulkokuusamolaisen. Muitakin kuin syntyperäisiä kelpuutetaan, jos he ovat edistäneet hyvin Kuusamon asiaa. Viimeksi arvonimen sai radion luontotoimittaja Matti Helminen. Edellinen ulkokuusamolainen oli kuntaministeri Hannes Manninen, pesunkestävä kuusamolainen, joka valittiin, koska hän korostaa torniolaisuuttaan.
Sudeettikuusamolaisten tilaisuuksiin osallistuvat myös esimerkiksi kansanedustaja Tuomo Hänninen, urheiluselostaja Paavo Noponen, eduskunnan turvapäällikkö Jukka Savola ja SDP:n eduskuntaryhmän sihteeri Sisko Seppä.