Kuurojen liitto on huolissaan siitä, riittääkö kuulovammaisille tarkoitettuihin kouluihin lähivuosina enää oppilaita. Suurin osa kuurona syntyneistä suomalaislapsista käy läpi leikkauksen, jossa asennetaan sisäkorvaistute. Nykyään lähes kaikki syntymästään kuurot lapset saavat istutteen. Moni vanhempi laittaa lapsensa lähikouluun, jossa viittomakieltä ei välttämättä käytetä.
"On tutkittu, että noin joka kolmas lapsi ei saa sisäkorvaistutteesta täyttä hyötyä. Lapsi laitetaan kouluun ja myöhemmin huomataan, että istutteen lisäksi olisi tarvittu myös viittomakielistä opetusta. Usein on niin, että lapsi ei laitteesta huolimatta saa puheesta tarpeeksi selvää. Tämä vaikeuttaa oppimista", pohtii Kuurojen liiton viittomakieliyksikön päällikkö Pirkko Selin-Grönlund.
"Nyt mietitään, riittääkö kuulovammaisten kouluihin enää viittomakielisiä oppilaita."
Selin-Grönlund painottaakin kaksikielisyyden merkitystä kuurojen opetuksessa. Sekä viittomakielen että puhutun kielen oppiminen parantavat oppimista.
Viittomakieli ennen kiellettyä
Ennen 1970-lukua koulunsa käyneet kuurot pakotettiin opettelemaan puhuttua kieltä. Viittomakielen käyttö oli luokassa ankarasti kielletty, muistelee 1950-luvun taitteessa Oulun kuurojen koulussa opiskellut Seppo Laukkanen.
"Jos opettaja kysyi jotakin, hänelle piti vastata puhumalla. Joskus viitoimme toisillemme tunnilla kuitenkin salaa", Laukkanen paljastaa. Muutoin kädet piti pitää tiukasti kiinni vartalossa opettajaa puhuteltaessa.
Kuurojen koulun entiset oppilaat ja opettajat muistelivat kouluvuosiaan perjantaina, kun nykyiseltä nimeltään Tervaväylän koulussa muistettiin kuurojen opetuksen 110-vuotisjuhlaa. Oulussa opetusta on järjestetty siis jo vuodesta 1898.
"Koulussa ei puhuttu oikeastaan mitään tulevaisuuden opiskelumahdollisuuksista. Kaupungin sosiaalitoimi kertoi äidilleni, että Turussa olisi mahdollisuus saada ammattikoulutusta", uraa muun muassa teollisuudessa ja rakennusalalla tehnyt, nyt 68-vuotias Laukkanen kertoo.
Kuurot ovatkin usein tehneet töitä enimmäkseen teollisuudessa ja käsityöammateissa.
Ennakkoluuloja
edelleen
Nykyään jatkokoulutuspaikkoja on tarjolla laajasti eri puolilla Suomea. Sisäänpääsyn esteitä on kuitenkin vielä paljon, Kuurojen liiton Pirkko Selin-Grönlund arvioi.
"Edelleenkin monet koulut ovat ennakkoluuloisia. Kuurojen on myös vaikeampi saada työpaikkoja. Harva uskaltaa palkata kuuron työntekijän, vaikka tämä olisikin kaikkein pätevin hakija", Selin Grönlund kertoo.
Kuurojen työllistyminen on polkenut vuosikausia paikoillaan. Kuurojen liiton arvion mukaan noin joka neljäs kuuro on työttömänä. "Merkittävää on myös, että kaikista vammaisryhmistä kuulovammaiset työllistyvät heikoimmin", Selin-Grönlund sanoo.
Asiantuntevista viittomakielen tulkeista on myös pula. Kun kuuro on kouluttautunut pitkälle, ei useinkaan löydy tulkkia, joka taitaisi asiakkaansa erityisalan sanastoa. Tulkkia on myös vaikea saada erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin tai lyhyellä varoitusajalla.
Tulkkipalvelut siirtyvät vuonna 2010 kunnilta Kelan hoidettaviksi. Uudistuksen toivotaan yhtenäistävän kuurojen asemaa, kun kunnat eivät enää päätä jokainen itsekseen kunkin asiakkaan tarpeista.