Omakotitalojen kattoturvallisuuslaitteissa on vakavia puutteita, jotka aiheuttavat vaaratilanteita nuohoojille. Etenkin vanhemmissa rakennuksissa talo- ja lapetikkaat ja kattosillat ovat usein huonosti kiinnitetyt.
Syksy on nuohoojille vuoden vaarallisinta aikaa, sillä vesisateiden ja kylmien öiden jäljiltä kosteat ja jäiset katot ovat liukkaita.
"Tänä syksynä on sattunut muutaman viikon sisällä jo useita onnettomuuksia, joissa nuohooja on tippunut katolta liukastumisen ja huonosti kiinnitettyjen tikkaiden vuoksi", kertoo Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.
Vuosittain putoamisonnettomuuksia sattuu useita kymmeniä. Suurimmassa osassa päästään kuitenkin säikähdyksellä, esimerkiksi viikon sairauslomalla. Vakavia loukkaantumisia sattuu joka vuosi kymmenkunta. Viimeisin kuolemantapaus sattui vuoden 2003 tammikuussa.
Jyrkiäinen kehottaa kiinteistöjen omistajia huolehtimaan siitä, että kattoturvalaitteisto olisi kunnossa.
"Pientaloissa tikkaiden tulee olla kiinnitettynä kiinteisiin rakenteisiin. Tässä ilmenee kuitenkin puutteita hyvin yleisesti sekä uusien että vanhojen rakennusten kohdalla. Erityisesti yli kymmenen vuotta vanhoissa taloissa kiinnitykset ovat usein puutteellisia."
Kohtalokas päivämäärä ei pelota
Sumuisesta ja kosteasta säästä huolimatta nuohooja Jorma Perätalo nousee levollisin mielin omakotitalon katolle, vaikka päivä onkin perjantai ja kolmastoista.
Oulussa nuohottavia taloja riittää vuoden ympäri. Myös Perätalo vahvistaa, että syksy on liukastumisriskin vuoksi kaikkein vaarallisinta aikaa.
"Syksyisin saa olla varovainen. Tällekin syksylle katot ovat jo muutamana aamuna olleet kuurassa", Oulun nuohous ja ilmastointi Oy:ssä työskentelevä Perätalo kertoo.
Perätalo ei ole itse koskaan tippunut katolta huonosti kiinnitettyjen tikkaiden tai liukastumisen vuoksi, mutta työuran aikana on sattunut muutamia tapauksia, joissa työkaveri on loukannut itsensä.
"Yksi sellainenkin tapaus muistuu mieleen, jossa kaveri joutui kouluttautumaan kokonaan uuteen ammattiin loukkaannuttuaan pahasti", yli kaksikymmentä vuotta nuohoojana työskennellyt Perätalo kertoo.
Turvaköysiä mies ei nuohouksessa käytä, eikä niitä pientaloissa edes vaadita.
Asukkaiden opastus osa työtä
Yhden työpäivän aikana nuohooja kiertää Perätalon mukaan keskimäärin kymmenessä omakotitalossa Oulun alueella. Nokinuohouksen lisäksi työtehtäviin kuuluu myös ilmanvaihtojärjestelmien tarkastusta ja huoltoa.
Myös asukkaiden neuvonta esimerkiksi tulisijojen oikeaoppisessa käytössä on osa nuohoojan työtä. "Oulussa rakennetaan koko ajan uusia omakotitaloja, joissa useimmissa on myös takka", Perätalo toteaa.
Nykyään markkinoilla on tarjolla myös nuohoussettejä. Juhani Jyrkiäisen mukaan kiinteistöjen omistajat voivat toki nuohota itsekin, mutta ammatti-ihmisen suorittaman nuohouksen tarvetta tee-se-itse -nuohous ei kuitenkaan poista.
Pelastuslain mukaan kiinteistön omistajan on itse huolehdittava siitä, että nuohous hoidetaan säännöllisesti. Esimerkiksi tulipalojen korvauksessa vakuutusyhtiöt edellyttävät, että lakia on noudatettu.
"Jos pystytään osoittamaan, että nuohoamattomuus on vaikuttanut palon syttymiseen, voidaan korvaus alentaa tai jopa evätä kokonaan", kertoo Tapiolan riskipäällikkö Jouni Sorvari.
