Kuuntelijoiden ensiarviot Ylen radiokanavauudistuksesta ovat kriittisiä. Kalevan keräämään palautteen perusteella koko uudistus tuomitaan tylysti, kanavien nimiä myöten. Risuja saavat osakseen niin ohjelmien sisältö, kanavien ohjelmakartat, kuin vanhojen tuttujen ohjelmien poistuminen valikoimista, vaihtuminen toiselle kanavalle ja muuttuneet ohjelma-ajatkin.
Yleisissä arvioissa uudistusta pidetään laajasti "kuulijakunnan aliarviointina", "julkisen palvelun kriisinä", "verorahojen ja lupamaksujen väärinkäyttönä", jopa "sivistyksen hautajaispäivänä". Uudistuksen tarkoitusperät herättävät runsaasti kysymyksiä. Monet hämmästelevät sitä, miksi hyvää ja toimivaa konseptia on ylipäätään lähdetty muuttamaan. Erään arvion mukaan Yle on nyt "jätehuoltolaitos".
Positiivisia arvioita joukkoon mahtuu hyvin niukasti.
Vanhempi kuulijakunta katsoo tulleensa uudistuksessa tyystin unohdetuksi. Sitä harmittaa erityisesti Yle Radio 1:n ennen kello 7.50 tulevan aamuhartauden edeltä poistettu Hartaat sävelet -ohjelma. Aamuhartauden sijoittaminen keskelle ajankohtaisohjelmia tuntuu ohjelmaa kuuntelemaan tottuneiden mielestä erittäin ikävältä. Asia tuli ilmi kymmenistä palautteista.
Aamu pitäisi voida aloittaa rauhallisesti, niin kuin aiemmin on ollut. Klassinen musiikki kuuluu monien mielestä erottamattomasti aamuun, ja sitä saisi muutenkin tulla enemmän.
Nyt aamuisin tarjottava uutistulva tekee "mielen rauhattomaksi", sellaiseen "eivät kaikkien aivot taivu", kommenteissa todetaan. Paluuta entiseen aamuohjelmistoon ja niiden rytmitykseen toivotaankin laajalla rintamalla. Hyväksi uuden aamuohjelmiston arvioi aniharva.
Vanhassa vara parempi
Varttuneempaa väkeä kismittää myös suositun Puskaradion ohjelma-ajan lyhentäminen. Sen katsotaan aiheuttavan "demokratiavajetta". Toisaalta jotkut haluaisivat koko ohjelman lopetettavaksi. Myös ajankohtaisohjelmien Tänään kymmeneltä ja Tänään iltapäivällä poistuminen koetaan harmittavaksi. Tilalle tulleita ohjelmia pidetään "löysänä juonnettuna höttönä". Samanlaisia arvioita saavat osakseen myös monet muut ajankohtais- ja puheohjelmat.
Toimittaja Hannu Taanilan poistuminen radioaalloilta sapettaa joitakin, toiset pitävät sitä hyvänä asiana. Paluun radioon tehneen Ilkka Kylävaaran vetämä keskustelukerho on toisten mielestä onneton, mutta jollekin se on "päivän pelastus".
Varttuneille tarkoitettu viihde ei miellytä sekään. Musiikkitarjontaa pidetään nyt samanlaisena kuin kaupallisilla kanavilla. Juonnettujen musiikkiohjelmien, kuten Satumaa ja Sininen huvimaja, katoaminen, siirtäminen huonoon kuunteluaikaan, tai ripottelu eri kanaville, kismittää.
Joillekin mieliharmia tuottavat kuunnelmauusintojen loppuminen sekä dokumenttien ja "tositarinoiden" pois jääminen.
Sapiskaa saavat myös uutis- ja ajankohtaisohjelmat. Joidenkin mielestä "uutismössö" on suunnattu "dementoituneille ihmisille", ja uutisointi on kaikin puolin menettänyt terävyytensä.
Soittolistat ärsyttävät
Nuoriso on äreissään sekin. Radiomafian lopetus koetaan isoksi menetykseksi. Varsinkin niin sanotut "soittolistat" tuomitaan laajasti. Sen katsotaan "tappavan kaiken älyllisen toiminnan", "yksipuolistavan tarjontaa" ja "kuluttavan uutuudet pilalle". Radiomafian "loistavien" puheohjelmien, kuten Alivaltiosihteerin sekä Leilan ja Annukan, sekä "vaihtoehto-ohjelmien" katoaminen on monelle suuri menetys.
Osansa kritiikistä saa myös alueellista ohjelmaa päivisin tarjoava Yle Radio Suomi. Monet epäilevät, ettei paikallinen toimittajakunta ehdi paneutua paikallisten ohjelmien tekoon, vaan joutuu tyytymään lyhyeen replikointiin musiikin välissä. Muutama kymmenen minuutin puhepätkä päivässä ei kuulijoiden mielestä ole riittävä panostus maakunnallisuuteen.
Toimittajille toivotaankin aikaa ja resursseja tehdä ohjelmia kotikonnuilta, muun muassa tavallisen kansan asioista. Myös alueen omaa musiikkitarjontaa toivotaan, esimerkiksi teemaohjelman muodossa.
Joidenkin arvioiden mukaan "maakuntaradioon" panostaminen on turhaa, kun aiheita ei tuntunut riittävän entisellä vähemmällä ohjelma-ajallakaan.