Kuun kamaralla on viimeksi käyty 1970-luvun alussa. Kuuhulluus on kuitenkin 2000-luvulla jälleen pulpahtanut pintaan.
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi vuonna 2005 televisiopuheessaan uudesta avaruusohjelmasta, jonka mukaan Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA aikoo lähettää jälleen miehitettyjä avaruuslentoja kuuhun. NASA:n suunnitelmien mukaan miehitettyjen kuulentojen on tarkoitus alkaa vuoden 2020 paikkeilla.
Tiedeyhteisöissä ja tutkijapiireissä amerikkalaisten avaruusohjelman tarkoitusperiä on kyseenalaistettu. Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Kalevi Mattilan mukaan kyseessä on lähinnä julkisuustemppu.
"Tutkijoiden keskuudessa on vallinnut sellainen käsitys, ja oikeastaan minunkin oma käsitykseni asiasta on, että miehitetyt kuukäynnit ovat enemmän showbisnestä ja politiikkaa kuin todellista tutkimustoimintaa."
Kuukäynnit ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Ensimmäisten kuukäyntien astronautit olivat aikoinaan yhtä suosittuja kuin suurimmat filmitähdet. Mattilan mukaan NASA:lle kuulentojen tuoma pr-arvo onkin mittaamattoman suuri. Kuulennot tuovat paljon julkisuutta ja sitä kautta myös rahaa järjestyy helpommin. Avaruuslennot ja avaruustutkimus syövät valtavia summia rahaa, joten rahoitus on NASA:lle elintärkeää sen toiminnan jatkumisen kannalta.
"Miehitetyt kuulennot eivät ole tieteelliseltä kannalta perusteltuja. Esimerkiksi ensimmäiset astronautit, jotka kävivät kuussa, toivat mukanaan kivinäytteitä. Samoja näytteitä olisi kuusta saatu jo tuolloin myös robottien avulla", Mattila kertoo.
Ihmisten lähettäminen kuuhun on vaativa prosessi, johon sisältyy aina suuria riskejä. Kalevi Mattilan mukaan ihmisten lähettäminen kuuhun on tavoiteltavaa lähinnä vain, jos tavoitteena on Mars-planeetalle suuntautuvat matkat.
"Tuolloin kuu voisi toimia Marsin matkan väliasemana ja huoltopisteenä", Mattila pohtii.
Marsiin on maasta matkaa lyhimmilläänkin noin 55 miljoonaa kilometriä. Pitkän välimatkan vuoksi matka Marsiin vaatii huolellista suunnittelua ja riskien minimointia.
"Tiedeyhteisössä on ollut kiinnostavaa keskustelua Mars-ohjelmasta ja ajatus Marsiin menosta on todella mielenkiintoinen. Pitää kuitenkin muistaa, että puhutaan kuitenkin vasta vuosikymmenien päässä olevasta matkasta. Teknologian kannalta ajateltuna ei Marsin matkassa ole suuria esteitä. Emme tarvitse enää mitään mullistavaa uutta keksintöä, että sinne päästäisiin. Kyse on lähinnä siitä miten Marsiin päästäisiin turvallisesti."
Vaikka tiedemiehet suhtautuvat amerikkalaisten kuunvalloitussuunnitelmiin epäillen, näkee Kalevi Mattila kuukäynneissä myös hyödyllisiä mahdollisuuksia.
"Totta kai tähtitieteessä on mielenkiintoa kuuhun menoon, mutta suhtautuminen on enemmän tutkimukseen painottunutta. Tähtitieteilijät ovat kiinnostuneet kuun tarjoamista mahdollisuuksista avaruuden tutkimukseen. Kuun pinnalle voisi esimerkiksi rakentaa observatorion, josta avautuisi paremmin suojatut havainnointimahdollisuudet kuin maan pinnalta tai kiertoradalta."
Ihmisten avaruuteen lähettämisen hyödyllisyydestä eivät tiedemiehet ole olleet yksimielisiä. Erilaisia näkemyksiä aiheuttavat varsinkin avaruuslentojen huimat kustannukset verrattuna miehittämättömiin teleskooppeihin ja luotaimiin. Miehitetyt avaruuslennot ovat kuitenkin mahdollistaneet Mattilan mukaan sellaisia toimenpiteitä, joihin eivät koneet kykene.
"Esimerkiksi ilman miehitettyjä avaruuslentoja avaruusteleskooppi Hubble ei olisi ollut niin suuri menestys, sillä siinä on ollut useita teknisiä vikoja. Miehitettyjen lentojen avulla Hubblea on pystytty huoltamaan ja sen käyttöikä on kasvanut huomattavasti avaruuskäyntien ansiosta. Ja onhan ihmisten lähettäminen avaruuteen myös tutkimusta siitä, miten me ylipäänsä avaruudessa selviämme", Mattila summaa.