Kunnissa kuhisee. Kokoomuslaisen kuntaministerin Henna Virkkusen tilastokeskukselta lainaamat kartat Suomen työssäkäyntialueista on mielletty maamme uusimmaksi kuntajakokartaksi.
Suomeen syntyisi 38 suurkuntaa kohtalaisen merkittävien kaupunkien ympärille. Näiden kuntien ulkopuolelle jäisi 102 merkityksetöntä aluetta tai kuntaa, joissa ei taideta juuri käydä töissäkään. Ollaan eläkkeellä ja voivotellaan.
Jos jotakin tulevaisuutta näille toissijaisille alueille pitäisi hahmottaa, niin ne soveltuisivat vallan mainiosti suurkuntien asukkaiden vapaa-ajan kohteiksi.
Siellä nuo vekkulit maalaiset odottelisivat kansallispuvuissaan ja tuohivirsuissaan meitä kaupunkilaisserkkuja vieraisille. Hörpittäisiin lantrattua keskiolutta ja pidettäisiin muutenkin lystiä.
Uusi Oulukin meni Virkkusen kartassa aivan uusiksi, kun Ii, Pudasjärvi ja Utajärvi kytkettäisiin Oulun kaupunkiin Kempeleen, Limingan, Muhoksen, Tyrnävän, Lumijoen ja Hailuodon ohessa.
Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin vuoden 2013 alusta muodostama uusi Oulu ei siis riittäisi Virkkuselle ja nykyiselle hallitukselle.
Se täytyy kertoa, että kun näin Virkkusen esityksen ensi kerran, mieleen tuli heti Oulun seudulla toiminut kuntajakoselvittäjä Arto Koski. Kaikki kaaviot ja taulukot syy- ja seuraussuhteineen näyttivät suoraan Kosken salkusta vedetyiltä.
Esitysten graafinen ulkoasu oli hätkähdyttävästi sama kuin Kosken kuntakoukeroissa runsas vuosi sitten.
Täytyy kuitenkin uskoa Arto Koskea, kun hän viime viikolla Oulussa vieraillessaan oli vakuuttanut, ettei hän ole osallistunut Henna Virkkusen taustamateriaalin valmisteluun.
Turkulainen Koski on toiminut valtakunnallisen kuntauudistuksen projektipäällikkönä vasta runsaan viikon syyskuun alusta. Hän ei ole ehtinyt lähettelemään Virkkuselle kaavioita edes tekstareina.
Kaipa ne hallinnon kuviot ovat kaikkialla samanlaiset. Tilastokeskus kykenee piirtämään työssäkäyntialueiden nuolet aina yhtä vakuuttavasti.
En epäile yhtään, etteikö valtaosa kempeleläisistä kävisi töissä Oulussa.
Senhän näkee jo työpaikan ikkunasta, kun Kalevan viereinen Lintulammentie tukkeutuu Poikkimaantien suuntaan joka ikinen arkipäivä kello 16:n tienoissa. Yli 50 prosenttia Kempeleen työväestä hakee leipänsä Oulusta.
Limingassa sentään tehdään leipää itsekin sen verran, että Oulussa palkkapussin perässä köröttelee 43 prosenttia työikäisistä liminkalaisista.
Uuden Oulun rakentamisessa ei kannata uhrata voimia Virkkusen ja tilastokeskuksen karttojen takia. Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen oli ihan oikeassa todetessaan, että pannaan jäitä hattuun ja mennään voimassa olevien suunnitelmien mukaisesti kohti uutta Oulua.
Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulussa, Oulunsalossa ja Yli-Iissä on turha pohtia, mitä esimerkiksi Pudasjärven liittäminen uuteen Ouluun merkitsisi. Tai vaikkapa Iin? Tai Kempeleen?
Uuden Oulun johtajat on valittu eikä muita johtajia enää tarvita. Nyt valmistellaan toimivaa koneistoa, jotta uusi Oulu käynnistyy kunnolla 2013 eikä yski.
Tietenkin pitää olla malttia seurata, millaisen kuntauudistuksen ministeri Virkkunen saa aikaan. Ratkaistaan mahdollisesti syntyvät ongelmat sitten eikä murehdita nyt.
Tällä hetkellä vähintäänkin yhtä kiinnostava kysymys on, miten käy kuntien valtionosuuksien. Vähenevätkö ne ensi vuonna, pysyvät nykyisellä tasolla vai peräti kasvavat?
Valitettavasti maan hallitus ja ministeri Virkkunen ole kykeneviä kertomaan, miten kuntien valtionosuuksien käy.
Kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarvioita.